15. toukokuuta 2018

Hellettä

Jos viimekertainen postaus alkoi pakkasella, nyt on helteen aika! 
Mukava kesän alku, melkein shokki. Ollaan toukokuulla ja hikeä pukkaa pintaan niin, ettei meinaa virkkuukoukku kädessä pysyä. 
Lankakaupan sisällä on sentään suurinta poltetta paossa. 
Sääli niitä, jotka joutuvat tällä kelillä ulkohommiin. 
Nykyisin kun jääkiekkoilijatkin ovat sisätyöntekijöitä. 
Putket, hormit ja kaiken maailman tuulettimet säätävät keliolosuhteet vakioiksi. Luulisin.

Silti heidänkin on pelattava ja tehtävä arkinen työnsä. 
Oletettu vastustaja voi olla oletettua tiukempi- jopa mahdoton voittaa. No. 
Tänään en ehtinyt seurata peliä, mutta kuulemma meni hyvin. Eli pelit jatkuu ja samoin vielä hellekin. Vielä ei kannata hurrata ja sopia treffejä torille, mutta toivo elää...



Vappuna Keiteleellä saatoin tehdä vielä lumilyhdyn. Mutta hellettä riittää nyt koko maahan. 



24. joulukuuta 2017

24. luukku


Ja näin on saatu tämän vuoden joulukalenteri päätökseen. 
Keskeneräisiä jäi vielä varastoon ja kaikkia en ehtinyt esitellä enkä edes löytänyt tähän hätään. Lupaan kuitenkin, että ensi vuonna palaan asiaan uudella teemalla. 
Ja yritän myös saada muutaman keskeneräisen valmistettua loppuun.
Voi sitten hyvillä mielin aloitella uusia...

Himmeli valmistui just!

Parempi nyt kun ei sit.


23. joulukuuta 2017

23. luukku


Ja niin joulu joutui.
Varsinainen momentum on huomenna, mutta otimme varaslähdön ja nautimme kinkut ja muut jo tänään. Huomenna jatketaan samalla kaavalla.
Pikkuisen on kesken tämä himmeli. Paperipillit on pyöritelty ja enää kasaamista vaille. Saapas nähdä ehtiikö tähän sesonkiin. Suklaan voimalla on ennekin tehty taikoja.

Rauhaisaa sunnuntaita ja aattoa odotellessa.

ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.
Mutta ei huolta nyt asiasta tästä,
vaan nautitaan elämästä!

22. joulukuuta 2017

22. luukku


Tässäpä tämä. Kirjoneulesukat TT:n Pallas-langasta. Ensimmäistä vartta tein innokkaasti ilman mitään apuvälineitä. Toista sukkaa varten hankin langanohjaimen. Työ alkoi kulkea ihan jouhevasti, kunnes vertasin sukanvarsia. Kyllä sillä vaan oli aikamoinen ero, käyttikö apuvälinettä tai ei. Seurasi romahdus: kannattaako jatkaa, kun sukkaparista näytti tulevan niin epätasainen?

Ratkaisin asian niin, kuin olen tässä jo melkein kuukauden päivät teille esitellyt eli: jätin homman sikseen! Ja olihan siitä se ilo, että näin loppumetreillä on mitä esitellä oikein malliesimerkkinä lyhytjänteisyydestäni. Ehkä jatkan sukat joskus loppuun. Julkista esiintymistä ei kuitenkaan tapahdu.

Sanotaan, että pieni höyrytys auttaa. Leipomuksissa usein auttaa uuni. 
Taidan laittaa sukkaraakileet uuniin. Nyt siellä kypsyy lohi sitruunakastikkeessa. 

Huomiset jouluvieraat saavat jouluruokaa. Keskeneräiset käsityöt piilotan pusseihin ja kasseihin ja laitan komeroon. Siellä ne viihtyvät hyvin vanhojen tuttujen keskeneräisten kanssa. 
Komeroita ei ole siivottu, koska aion syödä laatikot, rosollin ja kalat kettiön pöydän ääressä 
- niin kuin meillä on ollut tapana. 

Jouluna ja muulloinkin.

21. joulukuuta 2017

21. luukku


Eipä ole paljosta vaille, että tämäkin tumppu olisi jo valmis. Peukku puuttuu ja päättely. Sitten ei tarvitsekaan muuta kuin etsiä oikean käden tumppu. Muistelisin, että sekin olisi tässä samassa vaiheessa, jossain siellä korissa. Toivottavasti siis samassa korissa kuin tämä vasen.

Tänä jouluna olisi tämän kokoiselle tumpulle käyttäjä. Ensi vuonna "puimurimies" voi tarvita jo isompaa. Tämäkin projekti on ihan mahdollista päättää kunniallisesti vielä täksi jouluksi. Olispa mukava, kun voisi kääräistä tumput samaan pakettiin puimurin kanssa.

Paketointi on vasta suunnitelmissa. Mutta aikaa on vielä. Ja teippiä.
Taatelikakku on uunissa ja tiskikone käy. Joulu tuoksuu jo...

Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa?

ps. rinnan jäitä???

20. joulukuuta 2017

20. luukku


No nyt meni myöhäiseksi!

Eilisen kortin sain valmiiksi, joten se kai paikkaa vähän tätä päivää. 
Meni vähän pitkään juhlissa ja sitten ruokakaupan kautta kotiin. 
Karjalanpaisti uuniin ja hups, kello lähentelee jo kymmentä.

Siispä tänään keskeneräisyyksien joukkoon ilmestyy hyvin tavallinen, miltei jokapäiväinen projekti - astianpesukoneen tyhjennys/täyttö.
Aloitan tyhjennyksellä ja ennen puoltayötä jatkan täytöllä. Pesu jäänee huomiseen.

Kysymys ei ole siitä, etteikö nurkista löytyisi niitä vaiheessa olevia käsitöitä. Valinta vaan on liian vaikeaa tällä kertaa. Varsinkin kun kalenterin päivät/luukut hupenee kovaa vauhtia.

Ainakin yksi kirjontatyö ja kirjoneulesukat täytyy vielä jakaa kanssanne. 

Elo ihmisen huolineen ja murheineen, se on vain keskeneräinen.
Elon hetki myös helkkyvin riemuineen, Se on vain väliaikainen. 
Tämä elomme loisto ja rikkaus, Sekä rinnassa riehuva rakkaus, 
Ja pettymys tuo - totta tosiaan - Väliaikaista kaikki on vaan!









19. joulukuuta 2017

19. luukku


Vähän vielä on kesken kortin tekeminen. Huomenna vasta pitää olla valmis.
Valmistunee tänään. Liima ehtii kuivua vasta huomiseksi.
Kuljetus aamulla osoitteeseen Turuntie.
Juhlimme vasta iltapäivällä.

Korttien aihe ja materiaalit vaativat aina kypsyttelyn. Turha niitä on liian aikaisin tehdä. 
Se parempi idea tulee kuitenkin vasta viimeisellä hetkellä.
Tällä kertaa tarvittiin porakonetta, erikeepperiä, kirjankansia ja akuankkoja.
Täydellisessä symbioosissa pitsin ja kultatussin kanssa.
Eiköhän näillä saada eläköitymisjuhlat hoidettua?

Ei  hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.

liiman kuivumista odotellessa...