24. luukku

Ennen vanhaan läheteltiin kortteja ja osallistuttiin arvontoihin ja toivotuksiin.

Nyt ollaan näppäimillä ja tykätään ja tökitään.

Jouluna voisi tykätä ja tökkiä vaikka sitä lähimmäistään ja olla vaan ilman koneita ja härpäkkeitä. Yrittää sopii. Onneksemme on vaihtoehtona langat, puikot ja koukut. 

Lämmin kiitos lukijoilleni.

Rauhallista ja voimaannuttavaa joulua. Palataan asiaa viimeistään 1.12.2019.

23. luukku

Suuri Käsityökerho 9/1985

Se alkaa olla viime heilutuksia vaille tämä joulukalenteri. Huomenna vielä ja sitten pieni tauko. 80-luvun neuleiden kanssa joulukuu on taittunut kivasti. Kun ensimmäsiet kauhistukset lepakkohihoista ja olkatoppauksista on käsitelty, ei tuo kymmenluku  sittenkään ollut niin kauhea. Ja miten paljon samankaltaisuutta löytyy! Värien käyttö on ehkä maltillisempaa ja tylsempää kuin nyt. Johtuuko siitä, etten seuraa muotia kovin paljoa  nyt, iästä vaiko värein ylitarjonnasta? Ei voi tietää. Muodot olivat neuleissa muhkeammat kuin nyt. Minulla taas muodot ovat nyt muhkeimmat kuin 80-luvulla. Jos olisi jäljellä joku neule noilta ajoilta, osoittautuisi varmaan aikas tiukaksi päälläni. Vaikka ohjeen mukaan väljyysvaraa pitäisi olla.

Joulun jälkeen pitää taas tehdä päätöksiä uusista ruokailutottumuksista. Minulla ei kertakaikkiaan ole varaa uusiin vaatteisiin samaan tahtiin, kun kokonumero vaihtuu isompaan. Hyvä vaate kestää monta vuotta, mutta liian tiukkana se ei näytä hyvältä. Se näyttää pahalta ja ehdottomasti myös tuntuu pahalta. Vaikka kuin olisi joustoa mukana. 

Nyt voisi aloitaa liikuntaharrastuksen ja lähteä iltakävelylle ja viedä vielä viimeiset joulukortit naapurien postilaatikoihin. 

Jaa- mutta taitaa olla liian myöhäistä. Kohta alkaa saksalaisdekkari ja pannukakku täytyy otta pois uunista. Ehkä lämmitän vähän glögiä, lähikaupassa oli vaaleaa glögiä jo alennuksella. Näin se ilta etenee...

Tarvikkeet: 80 g punaruskeaa Novita Angorette, 50 g mustaa Novita Princess villalankaa, puikot ja virkkuukoukku no 4. 

Malli: Birgit Kahra

22. luukku

Muoti + kauneus 4/1987

Talvipäiväntasaus. Kevättä kohti mennään vauhdilla. Alennusmyynnit alkoivat jo. Värit vaihdetaan keväisiin, valkeisiin ja raikkaisiin. Aurinkolasit löytyy taas, tai sitten haetaan uudet - ihan vaan näön vuoksi. Päivän kuvan teksti kertoo:

Safarimuoti on kevään vahvimpia muotiteemoja. Se tuo muassaan myös aivan oman väriajattelunsa: lempeät, hienostuneet khakin, beigen ja hiekan sävyt. Nyt nämä värit ovat myös langoissa.

Tätä hienoa mainoslausetta voisi käyttää seuraavassa Loimaan Lehden ilmoituksessakin... jos uskaltaa. Alennusmyynnistä en tiedä, mutta välipäivien inventointihäsellys aiheuttaa kaupalla pientä aarteen etsintää. Keriä sieltä sun täältä ja aika mukavaan hintaan. Pipoihin ja sukkiin. Mutta nyt keskityn vielä joulunviettoon. Tänään oli jo etkot perheelle. Huomenna visiittejä sinne ja tänne ja aattona tuttu osoite - äidin luo.

Tarvikkeet: 14- 15 kerää Pingouin Corrida 4 lankaa (väri nro 512). Työhön voit käyttää vaihtoehtoisesti myös Pengouin Fil d´Ecosse nro 4, Goton Mercerisé nro 4, Pingofrance tai Bourrette de Sole- lankaa. Langan koostumus 60% puuvillaa, 40% akryyliä. Langan hinta 14,90 mk/50 g. Puikot nro 3 ja 4 tai käsialan mukaan. Lisätarvikkeet: olaktoppaukset.

21. luukku

Suuri Käsityökerho 12/1985

Muodin huipulla taas. Hätkähdyttävä juttu. Sain tällä viikolla oikein ulkomailta, Lontoosta postia. Olen tilannut itselleni joululahjaksi neuleihmisten suursuosikin POMPOM-magazinen. Muotia neulemaailman huipulta. Erikoisia ja haastavia neulemalleja ja upeita kuvia. 

Suomalaisten veto on LAINE- magazine, joka on aivan ihana, ja jonka seuraavaa numeroa odottaa neuleihmiset ympäri maailman. Numero/issue 7 ilmestyy helmikuussa. Sitä on sitten taas saatavilla Vanhassa Elmiirassa.

Uusimmassa Pompom lehdessä oli  neule, jossa on käytetty samaa "palloneuletekniikkaa", kuin tässä kuvan valkoisessa neuleessa! Englanninkielinen ohje kääntyi mallitilkuksi, kun oikein yritti. Eilen löysin tämän Käsityökerho lehden, jossa ohje oli laitettu vielä ruutupiirroksena. Näin vuosikymmenten takaa löytyy apuja tämän päivän neuleisiin.

Oikein muodikasta viikonloppua kaikki neuleihmiset!  

Pampulaneule vuodelta 1985

20. luukku

Suuri Käsityölehti 8/1983

Näitä kahdeksankymmentäluvun käsityölehtiä selaillessani olen päätynyt seuraavaan lopputulemaan: muoti on, tulee ja menee. On suuntauksia ja virtauksia. Jotkut mallit, värit ja muodot toimii hyvin vielä 40 vuoden päästäkin ja osa toimii ehkä kymmenen vuoden päästä. On ylilöyntejä ja ylikorostamista ja sitten semmoista tavallisen tasaista. Tämän päivän kuva on esimerkki tavattoman tavallisesta. Kuvatekstikin kertoo:

Monikäyttöisen neuleasun on oltava malliltaan ajaton. Näin voit vaihdella osia muun vaatetuksen kanssa ja rakentaa asusteilla uusia, muodikkaita kokonaisuuksia. Ajattomassa mallissa ei työsi mene hukkaan. Tarvikkeet: Dale Daletta -lankaa. Puseroon 300 g, takkiin 450 g ja hameeseen 350 g. Puikot no 2½ ja 3.

Niin on soma ja sininen tämä kokonaisuus, että melkein puuduttaa. Ei mitään vikaa, muttei mitään suurta jännitettäkään. Takin ja puseron kaarrokeratkaisu voisi toimia tänäänkin. "Reikäkuvion ja kuvioraidan", eli nyttemmin pitsineuleen ja kirjoneuleen, yhdistäminen on ihan kokeilemisen arvoinen. Tämä neule on esitelty syksyllä -83 ilmestyneessä lehdessä, vaikka juuri nyt se vaikuttaa melko talviselta asukokonaisuudelta. Ajaton, muttei kesytön. Tästä ei nyt irtoa tämän enempää. 

Tarkistin kielitohtorilta, pitääkö kirjoittaa enempää vai enenpää. Sieltä selviää, että kielessä ja kieliopissakin on muoti-ilmiöitä. Puhekieli valtaa kirjoituksen. Englannin kieli valtaa kohta suomenkielen, se on jo kaapannut ison osan. Jo neljäkymmentä vuotta vanha yo-todistus on kevyttä tavaraa, Korvenpään Jukan ja Palon Pentin opit ovat unohtuneet ja osin myös vanhentuneet. Eli kaipaisivat päivitystä. 

Josta tulikin mieleeni kansakoulun ensimmäisen ja toisen luokan opettajani Päivikki. Voisikohan jokin uusi sovellus (?) olla päivityksen jälkeisessä tilassa päivikki....  No nyt lähti taas lapsus lapasesta. Hyvää yötä.

19. luukku

Eevaneule n:o 7/1980

Vielä ei ole meidän huushollissa se aika, että voi laittaa joululiinat pöydälle. Deadline, viimetippa ja aikataulutus pettää. Vaikka ei kai noita sanoja voi samaan niputtaa. Deadline on se mikä on. Toki sitä voi siirtää. Viimetippa on se, jolloin hommat saadaan lopultakin päätökseen ja tehtyä. Ja aikataulutus on luotu väärin, jos se uhkaa kaataa koko homman. 

Ja loppu viimeksi, jouluaatto on ensi maanantaina, joulupäivä tiistaina ja tapaninpäivä keskiviikkona. Se on sovittu jo aikoja sitten. Torstaina on taas ihan tavallinen arkitorstai. Joka päivä syödään ja juodaan, saunotaan ja seikkaillaan somessa. 

Ei ole mitään syytä hermostua. Ei mithään hättää. Joulua kannattaisi juhlistaa sen verran, että rauhoittuisi ja huokailisi hommiensa välissä. Keskittyisi olennaiseen, eikä verhojen silittämiseen. Maailma on jo valmis. Ei se meidän tekemisistä valmiimmaksi tule.

Kaikki tämä ja selityksen makua vielä päälle. Jotkut meistä nauttii myös touhuista... juu myönnän!

Verho n. 39 x 140 cm, liina n 34 x 150 cm.

Tarvikkeet: Esim. Trixi-puuvillalankaa verhoon n. 450 g ja liinaan n. 400 g. Virkkuukoukku n:o 1,75.

18. luukku

muoti+ kauneus n:o 7/1983

Tämä hätkähdyttävä luomus oli pakko laittaa tälle päivälle. Ettei vain jäisi pois tästä joulukalenterista. Anne Pohtamo upeimmillaan otsikolla: 

Näin asustat neuleen sulilla ja nahkalla villiksi. 

" Jos sinua harmittaa oma värittömyytesi ja olet kyllästynyt tavanomaisuuksiin, räväytä sinäkin kerrran rohkeasti. Perusneuleenkin voit asustaa jollakin uudella muotiin liittyvällä ratkaisulla villiksi, toisenlaiseksi. Kokeile upeita sulkapuuhkiamme ja nahkarepaleita. Eikä sinun tarvitse katsella niitä kauempaa kuin haluat, koska ne ovat helposti irrotettavissa ja jäljelle jää vielä tuo hyvä perusneule."

On melkein sanaton olo. Olenko tosiaan katsonut näitä lehtiä ja ohjeita ja elänyt tuota aikaa... Miten mahtavat nykyiset muotivirtaukset avautua 35 vuoden kuluttua? Ei uskalla ajatellakaan. Tänään Vanhan Elmiiran illassa tuli keskusteluumme mm. pikamuoti ja kestävä kehitys. Klassinen vaatevalinta olisi helppo, jos sen taitaa. Olisi aina menovaate valmiina, ilman sulkia ja höyheniä. Hyvä vaate ei mene pilalle kaapissa. Eri asia on sitten se, mahtuuko se päälle vaikka kuin olisi klassikko. Hyvää ei saa halvalla ja halvalla saa ostaa monta kertaa. Ja neuleista vielä sen verran, että hyvä lanka kestää purkamisenkin oikein hyvin!

Käsillä tekijän on hyvä huolehtia välineistään. Ja käsistään. Jos ei itse huomaa, niin kaverit huomauttaa. Lämmin kiitos. Joululoman aikana aion huolehtia käsistäni, käyn parafiinihoidossa, voimistelen virkkaamalla ja lepuutan joutenollen. 

Vaikka pakko on saattaa "Lost in Time"- huivi päätökseen, nyt kun löysin taas ohjeen ja koukun.

instagram.com/maijamuhonen

17. luukku

 

Suuri Käsityökerho 1/1984

Nyt tuli nostalginen olo oikein kunnolla. Meillä oli kotona tuollainen samojedinpystykorva, Retu nimeltään. Se oli just noin ihana, kuin tuossa kuvassakin. Nappisilmäinen ja iloinen koiraystävä. Retu eli hyvän elämän ja jätti maallisen vaelluksensa 13 vuoden iässä. Mistä lienee saanut nimensä, en muista. Retu Kivisen kiukunpuuskista ja kohelluksista ei ainakaan. 

Olemme saamassa valkoista joulua. Tänään on satanut vähän lunta ja Pekka Pouta melkein lupasi eteläänkin valkoista. Hienoa. Retu tykkäsi lumesta, kaivautui kinokseen tai nietokseen ja nautti. Valkoinen turkki maastoutui hienosti. Sisään tullessan se toi loputtomasti lumikokkareita takajaloissan ja hännässään... puhdasta lunta!

Eläinystävillemme mukavaa joulunaikaa ja rouskuvia paketteja.

Luonnonvärisestä villalangasta omin käsin neulottu takki kuuluu sinulle, joka rakastat luontoa ja arvostat luonnollisuutta. Perinteiset, leveät palmikkoraidat antavat neuleille muhkean ja suloisen lämpöisen olon. Ohjeet takkiin, huppuun ja tumppuihin:

Tarvikkeet: Ilves Tupla Venla-lanka 1200(1300) 1400 g väriä 001 ja Venla-lankaa 400 g väri 001. Pitkä pyöröpuikko no 5½-6½.

 

16. luukku

 

Suuri Käsityökerho 5/1984

On taas Hurrikaani-ilta. Keltamustat peliasut kentällä ja mustakeltaiset fanivaatteet katsomossa kun hurmoshenkinen hurrikaani puhaltaa puolen tunnin päästä Loimaan liikuntahallin parkettia. Lentopallo on hieno laji. Perheessämme se on ollut ykköslaji jo kauan. Kaikilla miespuolisilla perheenjäsenillä on kiinteä suhde lajiin. Itsekin nautin kotiotteluista, se nimittäin tietää rauhaa ja hiljaista hetkeä telkkarin ja käsitöiden kanssa. Lisäksi saan olla kaukosäätimen valtiatar! Valitsemani kanava on ja pysyy samana koko illan. Jopa nämä älykkäät tv-laitteet saattavat kysellä, että onko siellä ruuudun äärellä kukaan, kun kanavat eivät vaihdu. Tiedättehän kanavasurffaajan, joka saattaa istua hyvinkin lähellä teitä ja peukalo käy lakkaamatta kaukosäätimen näppäimillä? Neulot sukanvartta ja hetkeksi katseesi käy silmukoissa ja sitten kun taas kurkistat ruudulle, siellä on menossa Tom Hanksin elokuva, kun äsken juuri vilahti uutiset tai Tastula! 

Eli lentopallo tuottaa iloa ja kokemuksia myös etänä. Silti aina kysyn pelin jälkeen, että voitettiinko me. Se kuuluu peli-iltojen luonteeseen. 

Loimaalla pelataan myös laadukasta koripalloa, fusalia, pesäpalloa, jääkiekkoa, jalkapalloa, curlingia ja ties mitä. Joukkuelajit ovat näyttäviä ja mediaseksikkäitä. Niitä hiljaisempia lajeja ovat kai suunnistus (Jukolan viestien selsostus on ihan huippu!), jousiammunta, keilaaminen ja tikanheitto. Vaikka en oikeastaan voi tietää, kun en ole käynyt tikkakisoissa. Voihan sieltäkin löytyä hurmoshenkinen huutosakki ja rummunpäristäjä. Wimbledonin tenniskisassakin katsomo osaa sekä huutaa että olla hiljaa. Tuomarin ääni ratkaisee.

Mietin vielä sitä omaa lajia...

Tarvikkeet: 650 (700) g vaaleankeltaista Rondo Sinivuokko (kolminkertaisena), Jakobsdal Fidji (kaksinkertaisena) tai muuta vastaavaa lankaa, puikot no 5 ja 6, 60 cm pitkä pyöröpuikko no 5.

15. luukku

 

Suuri Käsityökerho 12/1984

Tänään on se viimeinen "normaali" viikonloppu ennen joulua. Vaikka onhan aatto vasta maanantaina, mutta kyllä taitaa ruuhkat liikenteessä, kaupoissa ja keittiöissä  olla huipussaan jo ensi sunnuntaina. Sain juuri siivottua sen, mitä meinaankin. Karajalanpaisti on uunissa ja riisipuuro hautuu liedellä. Jotenkin on niin superemo olo. Näitä oloja on sen verran harvoin, että täytyy se mainita. 

Viikonloppuna on Loimaalla Heimolinnan myyjäiset. Huomenna vielä voi mennä kurkistamaan vanhan ajan tunnelmaa hienossa ympäristössä. Sieltä voisi hankkia jouluherkut ja mahtavat lahjatkin. Oma lahjaurakka on vielä edessäpäin. Huomenna Vanha Elmiira on auki klo 12-16 ja voisin paketoida siellä jotain pientä... Kädentaitajille on hankittu lahjakortteja ja pieniä lankapaketteja. Uudet sukkapuikot, silmukkamerkit tai puikkomittari voisi ilahduttaa. 

Mutta nopea koukkuilija ehtii väsätä joulupukkipannulaput. Ohjeet löytyy huomenna kaupalta. Tervetuloa!

14. luukku

Muoti + kauneus 5/1980

Viikonloppu aluillaan. Tänään on Joukon nimipäivä. Nyt suurin joukoin joulua kohti. Lauantaina voisi laittaa kotiin joulun. Koko joukko turhaa tavaraa laitetaan piiloon katseilta. Joukkohysteriaa ei kannata kuitenkaan aloittaa. Siivota vaan sen verran kuin jaksaa ja lopettaa ennen kuin tulee hiki. Eräs hyvä ystävänikin lopettaa kuntoilun ja liikunnan vähän ennen kuin tulee hiki, koska hiki on niin epäkäytännöllistä. Mielestäni oikein oiva sääntö ruumiinkulttuuria harrastavalle. Jos vaikka olisi hankkinut mukavat uudet lenkkivaatteet. Ei kai niitä heti halua hikeen tuhrata? Kulkee vaan sen verran, kuin hyvältä tuntuu, veren maku suussa ei tunnu hyvältä edes hammaslääkärissä.

Nämä joulukalenteriaiheet aiheuttavat aina marraskuulla pientä päänvaivaa. Tällä viikolla sain kyllä loistavan idean ensi vuodelle. Se liittyy liikuntaan. Maailma on väärällään erilaisia liikuntamuotoja. Kovin montaa en ole kokeillut, mutta muistan ainakin, että tamburiinin tahtiin koikkelehtiminen jumppasalin nurkasta toiseen ei ollut minun juttuni. Sen jälkeen kokeilin kerran sauvakävelyä ja kuminauhajumppaa. Kun nekään eivät napanneet ja ostin jumppapallon. Annoin sen miniälle - hän tietää mitä sillä tehdään, minä en.

Mutta tämä siis mahdollisesti jo ensi vuonna. 

Ja neuleasiaa vielä lopuksi. Mahtaakos tuo neitokainen kuvassa olla Laila Snellman? Jotain samaa paparazzimallimamman kanssa mielestäni on. Koko joukko jouluja on Lailallekin kertynyt, 62 kpl tänä vuonna. Itse neule on Eija Leppälän suunnittelema ja ihanan paksu. Lämpimät sävyt ja ainaoikein-neule tekevät siitä muhkean. Sen alle voi piilottaa muutaman joulukilon ja miettiä tammikuussa alkavaa liikuntamuotoa...

Tarvikkeet: 500g violettia, 150 g punaruskeata, 50 g tummanvihreätä ja 50 g vaaleanvihreätä Dale Vamse- lankaa, puikot n:o 5 ja 5½, pyöröpuikot n:o 4

13. luukku

Suuri Käsityökerho 4/1988

Nyt on se aika, jolloin täytyy olla tarkkana tavaroittensa kanssa. Joulu laittaa monet siivoamaan ja järjestämään tavaroitaan uudelleen. Sitten herää se sisäinen kon-mari, joka haluaa heittää turhat tavarat pois. Pois silmistä, komeroista ja elämästä. Kannatettava ajatus. Mutta totuus on, että liian usein (=melkein aina) heitettyä tavaraa/asiaa tarvitaan kahden viikon päästä viimeistään.

Tänään, eilen ja edellispäivänä etsin organzakankaitani. Niitä on. Jossain. Lähietäisyydeltä ja vähän kauempaakin olen jo etsinyt. Ei löydy. Kävin KangasPeikossa ostamassa uudet. Huomenna löytyy vanhat.

Käsityölehdet ovat tallessa. Ja vaikka hetkessä ei löydykään sopivaa ohjetta kaikkien kuuden vuosikymmenen lehtiarkistoistani, vahingossa löytyy aina jotain huippuhienoa.

Tänään (organzaongelman jälkeen) löytyi kuvan hieno neule. Ja neulepinta on oikein sopiva myös pipoon tai sukanvarteen. Teknisten ongelmien vuoksi ohje näkyy vasta huomisessa luukussa.

Kävin tankaamassa auton. Automaatti vei kympin, mutta ei antanut menolientä. Vaihdoin mittaria ja sitten onnistui korttimaksu. Prisman infosta sain kymppini takaisin ja ostin Joulukalenteriarvan. Vielä ei ole löytynyt voittoon tarvittavaa määrää samanlaisia kuvioita. Huomenna raaputellaan taas.

Huomaan, että huomiselle on ladattu aika paljon odotuksia. 

12. luukku

Suuri Käsityökerho 1/1985

Lucianpäivän kunniaksi kuvassa tänään tähtiä! Virkatut pikkupitsit valloittavat vuosikymmenestä toiseen. Viime sunnuntaina Kojontuvalla oli esillä Kaunista turhuutta. Voi sitä pylväiden ja pylpyröiden määrää, joka näyttelytöihin oli virkattu. Kojonkulman naiset osaavat laittaa näyttelyitä pystyyn. Harmi vaan, että yhden päivän ihanuus jäi moneltä näkemättä ja kokematta.

Nyt kun joulukortit on askarreltu ja postitettu (?), voi huokaista helpotuksesta ja keskittyä muihin joulun pikku puuhiin. Ja jos kaikki muu on jo valmista, aina voi tarttua 1,25 mm virkkuukoukkuun ja ryhtyä tähtivirkkaajaksi. Lankana näissä tähdissä on ollut Coatsin Ankkuri no 20. Tähtien halkaisija on noin 6,5 cm.

Valitse lumitähdistä kaunein ja virkkaa upea pitsiliina, koko ikkunan peittävä verho tai pikku tähti höyryävän kuuman teelasin alle.

Vielä samasta lehdestä poimittu vapaapäivän haalari. Mykistävää...

 

11. luukku

Suuri Käsityökerho 1/1985

Tänään satoi illalla hiljaa ja kauniisti lumihiutaleita. Ilma viilenee ja saatetaan saada vielä pakkaskelejäkin. Mutta kovin on maa musta vielä. Lumiukkoja ei näy. Ruoho näkyy vihreänä vielä. Olisiko neulesuunnittelija ennakoinut tulevaa ilmastonmuutosta, kun on suunnitellut tähän neuleeseen lumiukon seisomaan mustaan maahan. Muutama valkoinen läiskä varpaiden alla ja totinen ilme kasvoillaan kertoo lumiukon olevan myös huolestunut. Vaikka taivaalta hiljaksiin tulee lunta, se ehtii sulamaan koskettaessaan maan pintaa. Hanget korkeat nietokset esiintyy vain lauluissa. 

Meillä ikäihmisillä on muistoissa talvet, keväät, kesät ja syksyt. Sanotaan, että pian meillä Suomessakin on vain kolme vuodenaikaa. Ei ole talvea, eikä ole enää vanhanaikaista kesääkään. Siispä meillä on kevät ja syksy. Ja niitten välillä siirtymävaiheita. Tai brexitiä muistuttava vaihe, jossa ollaan ja ei olla. Erotaan ja pysytään yhdessä. Pitää ostaa kesäkengät ja -paita, vaikka koko ajan sataa ja saappaat olisivat järkevämmät. Hankitaan sukset ja luistimet, vaikka kävelysauvojen piikitkin ovat turhat mustalla asfaltilla.

Vaihtoehtoisesti, perinteitä kunnioittaen otetaan vastaan talvi villaneuleessa, kevät polvisukissa, kesä varvastossuissa ja syksy jouluvaloja ripustellen. Katsotaan kesällä kaikki James Bond- leffat ja jouluaattona Lumiukko. Mukavaa Lucianpäivän aattoa.

10. luukku

Suuri Käsityökerho 4/1985

Tänään aamusella, kun ajelin Orippäähän kuuntelin Turun radion aamulähetystä. Kuutelittekos te? En meinannut uskoa korviani, kun siellä puhuttiin sanonnoista juuri samaan sävyyn, kuin eilisessä blogitekstissäni. Siellä ihan professoritason ihminen kertoi sanontojen merkityksestä, sävyistä ja muutoksista. Mahtaisikos sitä kuulla areenasta tai jostain? Lähtökohtaisesti olen valmis kuulemaan sen uudelleen. No, se osoittaa, että kerrankin olin ihan ajantasalla, en aavikolla ja kaikki muumitkin taisi olla laaksossa.

Tämän päivän isossa kuvassa esittäytyy komea nuori mies valkoisessa merihenkisessä neuletakissaan. Miesten muoti ei heilahtele yhtä paljon kuin meidän naisten. Neule ei herätä myötähäpen tunteita, vaan voisi olla ihan sopiva vaikka joulupäivilliselle. Mutta tuo teksti taitaa olla aikansa elänyt:

Kun miehen vapaa-aika alkaa, haluaa hänkin rentoutua ja pukeutua vapaasti. Klassisuus ja varma tyylikkyys miellyttävät useampia miehiä. Raikkaat, valkoiset neuleet sopivat kainkenikäisille miehille harrastivatpa he veneilyä, tennistä, golfia tai kesäistä oleilua.

Huh. Kirjoittaisiko tämä Päivi Aaltonen vielä tänäänkin samaan sävyyn? Miten tuo teksti kääntyy naisten kielelle?

Kun naisen vapaa-aika alkaa, haluaa hänkin rentoutua ja pukeutua vapaasti. Klassisuus ja varma tyylikkyys miellyttävät useampia naisia. Raikkaat, valkoiset neuleet sopivat kainkenikäisille naisille harrastivatpa he veneilyä, tennistä, golfia tai kesäistä oleilua.

Seuraavana vapaapäivänä pukeudun tyylikkäästi mustaan toppiin ja kuluneisiin legginseihin. Jalkaani valitsen vaaleanpunaiset Aino- tossut.  Aloitan harrastukset leipomalla ja jos jaksan, siivoan keittiön sen jälkeen. Tai sitten seuraavana vapaapäivänä. Valinta on vapaa.

Loppuun vielä eileisen neuleen pitsikaavio. Kannattaa kokeilla vaikka huiviin...

Suuri Käsityökerho 4/1985

9. luukku

Aavikolla

Tämän kuvan otsikkona oli Aavikolla. Siitä tuli vähän samanlainen olo kuin "pihalla". Siis ennen muinoin sanottiin vissiin "ihan ulalla". Kuka muistaa ularadiolahetyksiä? Sanatkin ovat joskus muodissa ja sitten taas "so last season". Meillä ei ole enää lapsia kotona. Ei nuoria, teinejä eikä vanhojapoikia. Tarkoittaa sitä, että ei pysy enää selvillä vallalla olevista sanonnoista.

Pelottaa ihan, jos jossain yhteydessä päästää suustaan jonkun muinaisen sanonnan. Muutama vuosi sitten ilmestyi tärkeiden ihmisten puheisiin "lähtökohtaisesti". Tärkeät ihmiset puhuvat yleensä television välityksellä minulle. Tosin he eivät katso silmiin, vaan kameraan tai haastattelijaan. Silloin tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Arvostankin enemmän aitoja ihmisiä, jotka katsovat silmiin ja joiden kanssa voi heittää ihan millaista läppää tahansa. 

Sitten tuli mukaan "iso kuva". Tässä blogissani käytän isoja kuvia, niistä näkee parhaiten yksityiskohdat. Isoja kuvia voisi käyttää enemmänkin jos on tilaa. Kotonakin voisi laittaa seinille isoja kuvia, tauluja tai ryijyjä. Näkisi enemmän -kuvia.

Mutta uusin löytämäni sana on "eskaloitua". Voi että se on ilostuttanut mieltäni kovasti. Miten hienosti voikaan ilmaista... jotain... mikä nyt niinkuin, olisiko se kärjistyä? tapahtua? Joka päivä tapahtuu eskaloitumista. Aamuherätys eskaloituu, kauppareissu eskaloituu ja siivoussuunnitelmatkin varmaan eskaloituvat vielä ennen joulua.

Muodikasta - trendikästä siis- sananvalintaa täytyy arvostaa. Ei sillä, että ihminen sen vuoksi muuttuisi tärkeämmäksi. Yleensä siinä käy juuri päinvastoin. Tilanne voi eskaloitua.

Lähtökohtaisesti isossa kuvassa tärkeys eskaloituu ennenkuin ollaan päästy maaliin.

(Kuvan neuleen tiedot lisään huomenna.)

8. luukku

 

Muoti+kauneus 5/1980

Vähän jatkoa eiliseen. Eli perinteisiä kirjoneulemalleja näkyy vuodesta toiseen. Se tähti on tähti aina vaan. Olin huomaavinani ainakin erään suomalaisen lankafirman lapasissa juuri samannäköisiä tähtiä. Pettämätön yhdistelmä taitaa olla myös tämä villapaita + toppaliivi. Hieman hymyssä suin luin kuvan viereistä tekstiä:

 Nyt se on toppaliivi

Se sopii naiselle, miehelle ja lapselle. Sitä käytetään sisällä ja ulkona ja se on tämän syksyn suurin muoti. Liivin ompeleminen on erittäin helppoa hyvien kaavojemme avulla. Kaikki nämä kuvan liivit ovat kaava-arkilla. Naisen liivi on kokoa 38, miehen liivi on kokoa 50 ja lapsen liivi on 150 senttisille. Mitäs pidät utuisen pehmeistä ja uusista pastellinväreistä? Kangas on Finlaysonin valmistamaa Florida- kangasta, joka on kiillotettu pinnasta ja kevyt juuri tähän kuin tehty. Toppausta varten voit ostaa 90 cm. leveää Oriet-vanua, joka on ohennettava ennen ompelua. Mutta on tosi mehevää. Tai sitten Noven polyesterivanua, jonka paksuus on vain 1 sentti ka leveys 140 cm. Kumpaakin on Stockmannilla...

Jos toppaliivin ompelu on tosiaankin noin helppoa ja lehden välistä löytyy täysin koskematon kaava-arkki! on pelkästään ajan kysymys koska ryhdyn ompeluhommiin. Vaan mahtaako Stockmannilta löytyä enää kankaita...

Huomenna ja maanantaina Vanha Elmiira on auki klo 12-16, jos vaikka neuleinnostus alkoi. Voit myös tulla tutkimaan joulukalenterin muotikuvia ja hypistellä näitä ihania ajankuvia. Vanhassa vara parempi.

7. luukku

 

Eevaneule n:o7/ 1980

Nyt meinasi tulla kiire. Eilisistä juhlista tuskin on selvinnyt, kun on taas perjantai. Sama meno jatkuu tänäänkin. Eli television ääreen kiireellä. Tänään seurataan Vera Stanhopea, tuota tyyli-ikonia saarivaltakunnasta. Vera ei muotia seuraa. Jos kerran on ostanut ( perinyt?) hyvän öljykangastakin ja kumisaappaat, on turha vaihtaa tyyliä kevyempään. Kellohelmainen puolihame puolisääreen ja neuleliivi. Väri on varma, mutta epämääräinen. Ehkä maastoon sopivat parhaiten juuri nämä vihertävänkukertavanruskeat. Sanalla sanoen, elegatti!

Neuleissa on muotivirtauksia, kuten olemme nähneet. Mutta aika ajoin nousee framille klassikot. Tänä vuonna lankakauppias on huomannut islantilaisneuleiden olevan suosiossa. Muutama vuosi sitten taisi olla norjalaisneuleiden vuoro ja ihan varmaan pian nousee pintaan ihana valkoinen klassikko; irlantilaisneuleet!

Eevaneule julkaisi koko perheen irkkuneuleet loppuvuodesta 1980. Vajaan neljänkymmenen vuoden aikana ohjeita on esiintynyt tasaisin väliajoin. Mutta kun sen kerran tekee kunnon materiaaleista, aikaa ja vaivojaan säästämättä, voi sen pukea päälleen yhtä ylpeänä kuin Vera S. takkinsa. Elegantisti.

Materiaalit: Pinguin Confortable Fin- lankaa (55% villaa 45% akryylia)-Lanka käytetään kaksinkertaisena. Puikot n:o 4 ja 5.

6. luukku

 

Muoti+ kauneus 8/1986

Itsenäisyyspäivää juhlistetaan monin eri tavoin. Hautausmaakäynnin jälkeen pientä siivoilua. Tulee mieleen se vakuutusmainos, jossa viipyillään toisarvoisten asioiden kimpussa. Pitäisi tehdä jotain järkevämpää. Siivoilin DVD-hyllyä. Poistin hyllyltä muutaman VHS-kasetin ja runsaasti pölyä. Meillä ei ole muutamaan vuoteen katsottu Toivo Särkän tai Tauno Palon kokoelmaa,  myöskään Pyhimys  ei ole eksynyt "levylautaselle". Murhamysteerit Poirotin mukaan on näytetty telkkarissa aivan lähiaikoina ja taitaa jollain kanavalla näkyä vielä Murder she wrote- sarjaa. Viime aikoina katsotuimpien kärkeen ovat nousseet Late Lammas, Posti Pate ja Karhuherra Baddington.

Hyllyyn tuli paljon tyhjää tilaa.

Mutta tänään tuhansien muiden suomalaisten tapaan katson Linnan juhlat. Samaan aikaan voin yrittää löytää kynttelikköihin ehjät lamput. Ja huomenna ostan uudet. Linnan juhlissa ei enää moneen vuoteen ole näkynyt turkiksia. Kettutyttöjen työ on tuottanut tulosta ja ainakaan juhlasaleihin saakka puuhkat eivät näy. Mitä mahtaa narikassa roikkua? Tuskin ainakaan pantterikuosia- siis aitoa.

Muoti+kauneus lehdessä mainitaan:

Uusimmat ja muodikkaimmat neuleideamme tulevat Ranskasta. Nyt pitää olla eläinkuvioita myös neuleissa niin että ideat kannattaa nyt haeskella eläinopista kohdasta villieläimet. Valttia ovat nyt leobardit, kirahvit, tiikerit ja seeprat eli toisin sanoen kaikki täplikkäät.

Tarvikkeet: Pinguin Pingostar lankaa, puseroon 8-9-10 kerää mustaa ja 7-8-9- kerää vihertävää ja huiviin 2 kerää sekä mustaa että vihertävää. Langan koostumus: 75 % akryyliä, 25 % villaa. Langan hinta: 8 mk/ 50g. Puikot: nro 3½, 4 ja 4½. Muut tarvikkeet: olkatoppaukset.

 

5. luukku

 

Muoti+ kauneus 7/1986

Löysin mukavan kasan Muoti+ kauneus- lehtiä. Lehden edeltäjä taisi olla nimeltään Muotisorja, ken muistaa? Muoti+ kauneus ryhtyi nimensä mukaisesti kirjoittamaan artikkeleita myös kauneudesta. Hiusmuoti ja meikkausohjeet olivat tärkeä osa julkaisua. Tämän lehden 7/86 kannessa hehkutettiin miesmuotia: "tältä näyttää mies 86" ja "nyt muotikaavat myös miehille". Pieni kuvasarja näyttää miten mies voi hennata hiuksensa kotona... Jos mies haluaisi kestävämmän ja voimakkaamman värjäyksen, se kannattaa tehdä kampaajalla tai parturissa. 

"Suomen kähertäjäliiton Helsingin hinnaston mukaan koko värjäys lyhyeen tukkaan maksaa 105,60 mk ja puolipitkään 132,90 mk. Tyven värjäys maksaa 91 mk ja raidat 50-150 mk".

Värien käyttö on varsin yleistä hiuksissakin. Montako luomuhiuksista itsenäisyyspäivän vastaaotolla Linnassa nähdään? Juhla vaatii valmistumisensa. Ensi yönä saattaa joku nukkua papiljotit päässä tai herätä viideltä aamulla meikkaukseen. Toivotaan, että kaikki mahtuvat leninkeihinsä ja pystyvät niissä leppoisasti juhlimaan. Silmä tarkkana seuraan vastaaottoa, kuten joka vuosi. Yöpaidassa, villasukissa ja hiukset pestynä.

Tänään on juhlittu syksyn ylioppilaita ja huomenna Suomi 101 vuotta. Lämpimät onnittelut kaikille.

4. luukku

 

Suuri Käsityökerho 12/1985

Itsenäisyyspäivää odotellessa voisi neuloa pikkuneidille tämmöiset kissimirri -lapaset. Ohjeen on toimittanut Tiina Viljanen ja se on laadittu 1 ja 2-vuotiaille. Taitavat sopia paremmin hienosteluun, kuin lumipalloleikkeihin. Niin, ja on kai se lumipallon pyörittäminen aika vaikea tehtävä 1- vuotiaalle, joka parhaiten taitaa vaan seisoa tumput suorina.

En muista oliko 80-luvulla muodissa jo "siililapaset". Niiden suosio on kyllä kestänyt ainakin parikymmnetä vuotta. Toppakintaat kestävät paremmin leikkejä ja kuran heittoa.

Muistan, että  perhepäivähoitaja neuloi vanhemmalle pojallemme siniset pienet lapaset. Peukalot oli neulottu vihreällä. Ihailin niitä, kun en itse osannut tehdä. Mutta ei tullut viherpeukaloa pojasta. Lapaset on vieläkin tallella ja voipi olla, että palauten ne ensi keväänä omistajalleen 30-vuotislahjaksi. Vai neuloiskos samanlaiset - nyt miehen kokoa? 

Muistot on mukavia. Niitä voi löytyä alimmaisena vanhasta sukkalaatikosta ja tarina vie kauas vuosien taa. Hirvikosken hiekkalaatikoille. 

Eipä siis seistä tumput suorina, vaan otetaan puikot käteen ja luodaan uusia muistoja.

Tarvikkeet: 50 g sinistä Pirta Kotilanka, Rondo Timantti tai muuta vastaavaa tiheyteen sopivaa lankaa, pienet jäännöskerät harmaata ja valkoista pörrölankaa, mustaa lankaa kirjontaa varten, puikot no 3 ja 3½.

3. luukku

Suuri Käsityökerho 6/1985

Nyt pyryttää lunta meillä oikein kivasti. Lumi on mukava veden olomuoto ladulla, puiden oksilla ja liukurimäessä. Maantiellä, auton katolla ja postilaatikkoreitillä riittää vähempikin määrä. Valoisuutta se tuo ihmeellisesti. Valkoinen väri valaisee ja saa mielenkin valoisammaksi. 

Siispä valitsin tämän tuiskupäivän kuvaksi kesäisen neulepaidan! Nyt ei kannata enää höpistä leppakkohihoista, sillä muuten tuo pusero on tosi raikas ja jopa muodikas, eikös?

Neulepaitojen melkein "pakollinen" joustin hihansuissa ja helmassa on korvattu hienolla kirjoneuleella. Se poikkeaa hieman paidan muusta kuvioinnista, vaikka samaa väriä onkin. Tämä kuviointi on nimetty tapettikuosiksi. 

Kirjoneuleen raportti muistuttaa painokankaan ja tapettien suunnitelmaa. Jatkuva ja limittäinen kukkakuvio on hieno ja nerokas. Voisi toimia vaikkapa tuubihuivissa. Mallikerta on 28 silmukkaa leveä ja 45 kerrosta korkea. Mallin suunnittelijasta ei ole merkintää - harmi.

Aprikoosin väri ei ole kaikkein helpoimpia yhdisteltäviä. Kahdeksankymmentäluvun beige-aprikoosi pistää aprikoimaan. Jos itselle tekisin, valitsisin hedelmän tilalle rapsakan mustan.

Tarvikkeet: 200 (250) g beigeä, 200 (250) g aprikoosia Pingouin Corrida 3 puuvilla sekoitelankaa, puikot no 2½, 3, 1 puikko no 4, 40 cm pitkä pyöröpuikko no 2½.

 

2. luukku

Punavihreää jouluksi. Suuri Käsityökerho 11/1986

Tänäänkin on kylmä ja hytisyttävä päivä. Pitäisi olla lämmintä päässä, päällä ja käsissä. Herttaisen näköiset lapaset on nopeasti valmiit, sillä kuviot on pistelty ristipistoina valmiin tumpun pintaan. Aikas paksua lankaa, koska silmukoita luodaan vain 48. Väritys on huikea. Ihan semmoinen joulun väriyhdistelmä. Siis siltä ajalta, kun joululiinat olivat punaisia, joulukuuset vihreitä ja riisipuuro valkoista.

Nyt joululiinoja käyttää yhä harvempi, ja jos käyttääkin - väri vaihtuu joka vuosi. Joskus muoti määrää sinistä, joskus kultaa tai valkoista. Violetti tai lohenpunainen joulu on varmaan jo mennyt...

Entäs sitten joulukuusi! Kuusia kasvaa metsissä ja ojanpientareella. Varkaissa voi käydä tai ostaa torilta, markettien edestä tai puutarhamyymälästä. 

Mutta muovisia löytyy erivärisiä ja -kokoisia. Paras uutuus minkä näin jossain mainoksessa oli se nurkkamallinen kuusi! Mikä loistava idea kodinsisustajalle. Nyt ei kuuselle tarvitse jättää niin suurta alaa keskeltä lattiaa. Lisäksi nurkasta löytyy melko varmasti myös pistorasia, joten se loputon johtojen kanssa häslääminenkin jää pois. Kyllä joulusta saadaan helppo.

Riisipuuro taitaa edeleen olla valkoista. Ohrapuuro olisi vähän tummempaa ja maukkaampaa. Mutta syövätkö ihmiset jouluna puuroa? Kyllä varmaan ja maistuuhan se sokerin ja kanelin kanssa ihan joululta. Sitä paitsi eilisen riisipuuron voi tuunata kermavaahdolla! Vatkaa kerma, lisää sokeria maun mukaan ja sekoita tasaiseksi kylmän riisipuuron kanssa. Kevyt jälkiruoka on valmis. Se on huippuhyvää - ja valkoista. 

Tarvikkeet: 100 g valkoista, hieman vihreää, tummanvihreää ja punaista Panda Palermo, Sandnes Triplex tai muuta vastaavaa villalankaa. Sukkapuikot nro 3 ja 4.

1. luukku

 

Suuri Käsityökerho 9/1985

Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä. Kävin kuusimetsällä ja Ansan kotileipomolla Mälläisissä. Tuuli oli hyytävää, mutta muuten melkein kesäkeli. Kiikankujalla hiekka pöllysi kuin kuumimmalla heinäkuun helteellä.
Ilmastonmuutos. Mielenmuutos. Yhteiskunnanmuutos ja mielipiteenmuutos.
Mutta yksi on ja pysyy. Nimittäin neulevaatteet. Ne toimivat hyvin aina ja ovat silittämättä siistejä. Ilmastonmuutokseen vallan sopivat, jos mieli muuttuu (meillä naisilla on velvollisuus) on hyvä vielä eteisessä vaihtaa asu toiseen. Ei haittaa, vaikka joku odottaa autossa ja kiire olisi. Jos vaate on vääränlainen tai näyttää eteisen valaistuksessa eriväriseltä kuin vessan peilissä - vaihdettava on! Yhteiskunnanmuutos voi sekin näkyä vaatteen väreissä. Ei siitä ole kauaakaan, kun hirvimiehet pitivät punaista lakkia metsällä. Ja nyt! Mikä se semmoinen oranssinkukertava lätsä oikein on? Kannanotto, vai? Sitten vielä tämä mielipideasia. Se on vähän niinkuin muoti. Nyt ollaan sitä mieltä, että lepakkohihat ei käy, mutta paljaat nilkat käy.
On tässä vanhalla rouvalla pitelemistä. Muutosten kourissa.

Tarvikkeet: Ilves Tarantella- lankaa 700 g turkoosia (väri 651), ILves Shetland- lankaa 150 g vaaleaa turkoosia (väri 791). Puikot no 8-9 (Tarantella) ja 2-2½ (Shetland) käsialan mukaan

Joulualenterin alkuun on vielä hetki

Huomenna se alkaa taas. Joulukalenteri tässä osoitteessa alkaa olla jo perinne. 

Tänä vuonna on ollut semmoista sähläystä koneiden, laitteiden ja painetun tekstinkin kanssa, että saas nähdä miten seuraavat 24 päivää sujuu.

Mutta innokkaana aloitan varsinkin kun olen juuri löytänyt sen juonen tämän vuotiseen kokonaisuuteen.

Olen valinnut itseäni kovin kaukana olevan aiheen. Vain siitä syystä, että ei pääse kyllästymään seuraavien viikkojen aikana. Pitää ottaa haasteita, kerätä vaikeuksia ja elää sillä kuuluisalla epämukavuusalueella. Kaiken sellaisen jälkeen tuntuu joulukin joululta.

Siispä pieni kenraalinäytös 80- luvun muotiin:

Tämä sirosäärinen tyttö esittelee lepakkohihaista neuletta Suuri Käsityökerho 8/1983.

Miten ihmeessä olemme unohtaneet hihamallin, johon saatiin uppoamaan uskomattomia määrä lankaa! Kesäisin niihin saatiin varmaan piilotettua myös "allit" 

Olisinpa ollut jo tuolloin lankakauppias!

Vaikka oikeastaan nyt on ihan hyvä. 

Tarvikkeet: 350 g beigeä, turkoosia, 100 g pinkkiä, tummanharmaata Dale Vamse-, Lorena (SOK)-, Pinguin Confort (kaksinkertaisena) tai muuta tiheyteen sopivaa villalankaa, puikot no 4 ja 7, 40 cm pitkä pyöröpuikko no 4.

PS. ohjetta voi kysellä Vanhasta Elmiirasta

Hellettä

Jos viimekertainen postaus alkoi pakkasella, nyt on helteen aika! 

Mukava kesän alku, melkein shokki. Ollaan toukokuulla ja hikeä pukkaa pintaan niin, ettei meinaa virkkuukoukku kädessä pysyä. 

Lankakaupan sisällä on sentään suurinta poltetta paossa. 

Sääli niitä, jotka joutuvat tällä kelillä ulkohommiin. 

Nykyisin kun jääkiekkoilijatkin ovat sisätyöntekijöitä. 

Putket, hormit ja kaiken maailman tuulettimet säätävät keliolosuhteet vakioiksi. Luulisin.

Silti heidänkin on pelattava ja tehtävä arkinen työnsä. 

Oletettu vastustaja voi olla oletettua tiukempi- jopa mahdoton voittaa. No. 

Tänään en ehtinyt seurata peliä, mutta kuulemma meni hyvin. Eli pelit jatkuu ja samoin vielä hellekin. Vielä ei kannata hurrata ja sopia treffejä torille, mutta toivo elää...

Vappuna Keiteleellä saatoin tehdä vielä lumilyhdyn. Mutta hellettä riittää nyt koko maahan.