3. joulukuuta 2018

3. luukku

Suuri Käsityökerho 6/1985

Nyt pyryttää lunta meillä oikein kivasti. Lumi on mukava veden olomuoto ladulla, puiden oksilla ja liukurimäessä. Maantiellä, auton katolla ja postilaatikkoreitillä riittää vähempikin määrä. Valoisuutta se tuo ihmeellisesti. Valkoinen väri valaisee ja saa mielenkin valoisammaksi. 
Siispä valitsin tämän tuiskupäivän kuvaksi kesäisen neulepaidan! Nyt ei kannata enää höpistä leppakkohihoista, sillä muuten tuo pusero on tosi raikas ja jopa muodikas, eikös?
Neulepaitojen melkein "pakollinen" joustin hihansuissa ja helmassa on korvattu hienolla kirjoneuleella. Se poikkeaa hieman paidan muusta kuvioinnista, vaikka samaa väriä onkin. Tämä kuviointi on nimetty tapettikuosiksi. 
Kirjoneuleen raportti muistuttaa painokankaan ja tapettien suunnitelmaa. Jatkuva ja limittäinen kukkakuvio on hieno ja nerokas. Voisi toimia vaikkapa tuubihuivissa. Mallikerta on 28 silmukkaa leveä ja 45 kerrosta korkea. Mallin suunnittelijasta ei ole merkintää - harmi.
Aprikoosin väri ei ole kaikkein helpoimpia yhdisteltäviä. Kahdeksankymmentäluvun beige-aprikoosi pistää aprikoimaan. Jos itselle tekisin, valitsisin hedelmän tilalle rapsakan mustan.

Tarvikkeet: 200 (250) g beigeä, 200 (250) g aprikoosia Pingouin Corrida 3 puuvilla sekoitelankaa, puikot no 2½, 3, 1 puikko no 4, 40 cm pitkä pyöröpuikko no 2½.


 

Ei kommentteja: