Ohi on

Sininen taivas Kankaanpään opistolla

Kankaanpään kurssi on nyt ohi. Saimme sadetta ja aurinkoa, mutta niistä emme ehtineet juurikaan nauttia. Työ- ja opiskelutahti oli sen verran vilkasta, että vapaahetket omistimme vain ja ainoastaan syömiselle. Ja sitäkin oli ainakin riittävästi. Ihanaa oli aina kävellä suoraan valmiiseen pöytään ja palata taas takaisin työn ääreeen, miettimättä tiskejä, ruokaostoksia ja muuta epäolennaista...

Valmiita kirjoja ja kansioita

Mukava oli myös tutustua uusiin kasvoihin. Nauroimme silmät vettä vuotaen uusille yritysideoillemme ja kahden reippaan kävelijän iltapäiväpatikoinnille Kankaanpään kaupungin maastossa. Jaksoimme ihmetellä opettajan hyviä päiviä - kaikki vaikeimmatkin työvaiheet nimittäin onnistui opettajaltamme ihan -hups vaan! Meihin moinen onni ei ihan tarttunut...

Kuviollisia papereita kansissa

Kaikesta huolimatta kurssilla syntyi upeita kirjoja ja vaikka joku kohta onkin puoli milliä vinossa, se ei innostustamme lannista. Olemme kaikki tulossa ensi vuonna uudestaan- kirjansidonnan perusteet jatkokurssille...

Tuulimyllyjä

Naapuriluokassa ahersivat punojat. Siellä ei erottanut materiaalia ja roskaa toisitaan. Kierrätysteemalla oltiin liikkeellä ja pussit, purkit, johdot ja kaapelit saivat uuden elämän punojien käsittelyssä. Palttina ei ole ollenkaan helppoa kuulemma punoenkaan. Kangaspuissa ehkä sittenkin helpompaa. Toimikas taipui hyvin tapetista ja kipsinauhasta ja hexagonia ja tuulimyllyä väännettiin muovisesta pakkausnauhasta. Valmiina teokset olivat upeita- valmistusvaiheessa merkillisiä hapsupuskia. Tälläkin alueella riittää kuulemma ensi vuodeksi vielä haastetta. Tapaamme siis heidätkin.

Valkoista valkoisella

Nyt pitäisi palata arkeen ja sisäistää oppeja käytäntöön. Vielä riittää fiilistelyä kurssipäivistä pitkään ja lisään kuvia vielä ennen juhannusta.