31. maaliskuuta 2011

Tilkkumetsä ja lumikenttien kutsu

Kojontuvan pihalla tiistaina 29.3.2011

Vaihteleva sää. Aurinkoa ja lumituiskua vuorotellen. Kevät antaa vieläkin vaan odotuttaa. Kalenteri kertoo, että olemme siirtyneet kesäaikaan, aprillipäivän on huomenna, mutta kuravettä ei vielä ihmeemmin näy. On vain hanget korkeat nietokset. Uskomattomia tuiskuja vielä viime viikollakin. Kojonkulmalta palatessa jouduimme kiertämään pikkutietä lumilingon perässä. Kiitos Sirkulle ja Kirstille, kun johdattivat yllättäen kotiseutukierrokselle Annisentien kautta Hirvikoskelle.

Leikattavaa norjalaista 9,5 metriä

Onneksi kevät-tohinat jatkuvat kuitenkin käsityöryhmissä. Kutojat lopettelevat loimiaan ja tilkkuihmiset tikkaavat kuin viimeistä päivää, jotaa työt valmistuisivat kevätnäyttelyyn. Norjalainen nukkamatto on meidän alueemme hittituote ollut jo monia vuosia. Aina tulee uusia kutojia ja aina löytyy niitä "loppulankoja", joita on hyvä kutoa norjalaiseen. Kevätnäyttelyssä nähdään taas upeita väriyhdistelmiä ja tyylikkäitä tuotteita jokaisesta ryhmästä ja toivottavasti jokaiselta innokkaalta opiskelijalta.


Räsymattojen suosio on aina ollut taattu ja sitä on tukemassa myös Sarka-museolle koottu Tarinamatto-näyttely. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Vanhojen räsymattojen lisäksi näytteillä on myös virolaisen tekstiilitaiteijan Monika Järgin suunnittelmat ja Loimaan ammatti- ja aikuisopiston opiskeljoiden kutomat modernit matot. Näyttelyajat voi tarkastaa Suomen Maatalousmuseo Saran sivuilta.

Tilkkumatto-tilkkumetsä

Suloinen ja maailmaa nähnyt tilkkumatto oli myös esillä näyttelyssä. Moni muistaa näitä mattoja lapsuudestaan. Mattoon voi piilottaa ja säilyttää räsyiksi leikkattuja muistoja. Lasten vaatteet, äitiysvaatteet (yleensä näistä riittää paljon materiaalia), farkut, verhot ja lakanat ovat erinomaista mattomateriaalia. Turha hälinä ja vouhotus kierrätyksen ympärillä on ihan pullamössöä verrattuna vanhan kansan viisauksille. Räsymatto on aito asia ilman keksittyjä teemoja tai tarkoituksia. Oho. Tulipas paasattua. Käykää tutustumassa Tarinamattoja Saviseudulta, mattoterveiset Tallinnasta näyttelyyn, kyseessä on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n hallinnoima Tarinamatot -hanke, joka on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa.

27. maaliskuuta 2011

Pikainen ilmoitus

Liisan värikkäät räsykuteet seinällä

Melkein pääsi unohtumaan! Tänään sunnuntaina klo 12-16 on Vesikoskitalossa avoimet ovet. Mäkilän Matin omistamassa vanhassa nahkatehtaassa on huima määrä vuokralaisia. Mukaan mahtuu mm. tanssistudio, kartingauto-rata, jousiampujat, partiolaiset, nuohoojat, teatteri ja tietysti työväenopiston kutojat. Kaiken kaikkiaan vuokralaisia taitaa olla yli 50. Tänään on tuhannen taalan paikka käydä tutustumassa eri harrastusmahdollisuuksiin ja erityisesti myös hienoon rakennukseen. Kutojia on paikalla kertomassa töistään ja Keskeneräiset-ryhmä kokoontuu ala-aulassa klo 13.
Aurinkoista ulkoilupäivää.

22. maaliskuuta 2011

Hand made in keittiö

Handmade-sämpylä

Pitkästä aikaa oli semmoinen vapaa viikonloppu ja päätin pysytellä ihan vaan kotioloissa. Vielä tarkemmin keittiössä. Keittiöstä on moneksi. Ruuanlaiton, seurustelun ja television katselun lisäksi keittiö toimii erinomaisena työpajana. Tänä viikonloppuna keskityin handmade-juttuihin. Ensin pyöräytin sämpylät. Semmoista tuttua keittiömeinikiä. Muutama pussillinen pakkaseen ja muutama heti kuumana syötäväksi. Käsillä tekemistä parhaimmillaan. Huvi, hyöty ja ajatusten nollaus samalla kerralla kuntoon.
Mutta sitten aloitin saippuanvalmistuksen. Kädet täristen avasin matkahuollosta tulleen paketin, jossa oli lipeää! Kuvittelin sen vähintään räjähtävän käsiin, jos teen jonkin virheliikkeen. Muutaman tunnin ajan luin kirjasta tarkkaan, mitä suojatoimenpiteitä tulee järjestää, missä järjestyksessä rasvat ja vedet, hajusteet ja hiukkaset lisätään... Punnitus oli myös paljon tarkempaa lipeärakeiden kanssa, kuin lankavyyhtien tai jauhojen kanssa. Mutta rauhallisesti ohjeita noudattaen sain saippuaa aikaseksi. Siis tällä hetkellä kypsyvää saippuaa. Käyttövalmista se on noin kuukauden kuluttua, mutta muotista pois ottamisen riemuun pääsi jo 24 tunnin kuluttua.

Handmade-saippua

Aikas hienoja ensikokeiluiksi mielestäni- ja huomatkaa muoto, melkein sama kuin sämpylöillä. Viikonloppuun mahtui vielä pieni aika kalligrafialle. Vivian-opettaja mainitsi taas kerran, että musteena voi kokeilla myös vaikkapa kahvia. No siitä sitten kokeilemaan pipettitekstin tekemistä. Pipetilla kahvia tulee paperille välillä vähän ja toisinaan vähän enemmän. Kuivana "teksti" on parhaimmillaan, mutta nämä märkäpintaiset kahvikuplat paperilla olivat niin hauskan näköisiä, että oli ihan pakko kuvata.

Kotiläksyt tehty

Semmoista se on. Vapaa viikonloppu hurahti mukavissa hommissa ja näkyväistä ja maistuvaistakin tuli tehtyä. Ehkä kokeilemme saippuantekoa myös värjäyskurssilla, sielläkin saa olla tarkkana mittojen ja punnitusten kanssa.

17. maaliskuuta 2011

Tapahtumia ja tilkkuilua

Maijan 65 jo-joa

Opistojen työkausi alkaa olla loppupuolella ja kevätnäyttelyt lähestyvät. Loimaan työväenopiston kevätnäyttely opistotalossa on avoinna yleisölle pe-su 15.-17.4. Tuohon mennessä valmistuu vielä monta työtä. Viimeistelyt on kovaa vauhtia menossa. Samaan aikaan suunnitellaan seuraavaa työkautta. Pieni palaveri Tiinan ja Leenan kanssa tiistai-aamulla oli onnistunut. Ohjelmaan saadaan sopivasti uutta ja myös vanhat hyvin toimivat ryhmät jatkavat.

Tilkkuruutuja ryhmätyössä

Tilkkuryhmässä valmistuu ryhmätyönä torkkupeitto. Peiton lopullista osoitetta ei vielä tiedä kukaan, mutta yhdessä tekemisessä on varmaan sama meininki kuin ameriikantädeillä, kun he kokoontuvat viikottain ja tikkaavat peittojaan. Tummat ja vaaleat kaitaleet vuorottelevat ja lopulta muodostuu ruutupintaa, yllättävien värien yhdistelemistä ja yhteistä hauskaa.

Ruuduista ruusuja

Erja sommittelee pienenpienistä tilkkuneliöistä ruusukuvioita. Tilkkupalan koko on 2,5 cm ja sommittelupiirros löytyy ristipistomalleista. Onneksi tilkkutöissä on niiiin monta eri tyyliä, että varmasti jokaiselle löytyy sopiva tapa työskennellä. Joskus sitten voi käydä niin, että ehtoo menee purkamiseen, mutta entäs sitten. Sekin on mukavampi tehdä porukassa, jossa on hauskaa.

Tämän kuvan arvoitus selviää kevätnäyttelyssä

Ja sitten vielä se Väv-messut Boråsissa. Opisto ja Matka-Viitala järjestävät yhdessä upean reissun syyskuussa. Laivalla ja bussilla matkaamme läpi eteläisen Ruotsin ja näemme maisemia ja muutakin Ruotsia kuin Tukholman sataman. Kaksi hotelliyötä Ullrichehamnissa ja kaksi messupäivää! Lisäksi kiertoajelu seuraaviin kohteisiin: Ljungberg textiltryck, Rydals Museum ja Ateljé Westragothia. Ilmoittautumisia ja tiedusteluja osoitteissa: maija.muhonen@loimaa.fi ja www.matkaviitala.fi . Aiheeseen voi tutustua myös osoitteessa www.svenskavav.com
Ja sitten vielä! Taitaa olla 3000 lukijan raja lähellä. Kiitos vaan teille aiheista ja kommenteista. Jatketaan.

12. maaliskuuta 2011

Kamera kadoksissa

Voimakasta oranssia Sirkan tuolimatossa

Voih! Näppärä pikkuinen pokkarikamerani on nyt hyvässä tallessa jossain kymmenestä kasseistani. Kuvia on otettu ja lisää pitäsi koko ajan ottaa. Eilen viimeksi olisi ollut herkullisia kuvauskohteita, kun olin assistenttina Kirsin näyttelyn rakentamisessa. Iltayhdeksältä vielä oli paljon tekemättä, mutta taiteilja klaarasi lopun hienosti ja tänään ja huomenna näyttelyvieraat saavat ihastella upeita kuvia Art-Tyynelän seinillä. Kannattaa käydä katsomassa- sääli, että näyttely on avoinna enää vain huomenna klo 17 asti.

Opiston ohjelmaa ensi kaudeksi kootaan kasaan kovaa vauhtia. Pienen alkusysäyksen suunnitteluun saamme huonenna Picnic-risteilyllä Auranlaaksonopiston opettajien kanssa. Vilkaisu naapuriin ei ole koskaan pahitteeksi.

Crochet- lehden kuva virkatusta huivista


Viimeisin villitys on nyt pallovirkkaus, tai siis pallohuivin virkkaus. Sain juuri äsken valmiiksi Puro-langasta hienon metsänvihreän huivin! Villa saa lämmittää vielä, vaikka aurinkokin tekee jo kovasti hommia. Muutama räntäsade vielä ja sitten lumien sulaminen pääsee kunnolla vauhtiin.
Mutta nyt pitäisi löytää se kamera. Kuka näitä juttuja jaksaa lukea ilman kuvia elävästä elämästä.

6. maaliskuuta 2011

Kevään korvalla

Paperin kuviointia

Nyt se on täällä- virallisesti ja allakan mukaan! Kevät. Kauan kasvaneet lumivuoret alkavat vähitellen pienentyä ja lopulta haihtuvat kokonaan. Talvi oli uskomattoman pitkä ja nyt kun taas kevään värit alkaa näkyä ympärillä, tuntuu todella hyvältä. Tänä viikonloppuna Tiina R. järjesti värikkään kurssin opistotalolla. Muistikirjoja ja albumeja sekä ommeltuja rasioita on luvassa kaiken kansan nähtäväksi kevätnäyttelyssämme. Ihania paperivärjäyksiä yhdessä luokassa ja pahvin mittausta ja päällikankaan ompelua toisessa... olisi pitänyt olla mukana tälläkin kurssilla! Kaikkeen vaan ei ehdi, vaikka kurssi jatkuukin vielä ensi viikonloppuna.

Kirjansidontaa

Kyllä on muuten moninaiset välineet oltava kurssin opettajalla. Olipa kyseessä kirjansidonta, värjäys, akvarelli, steinernukke, kahvipussipunonta tai mikä tahansa muu. Viikonloppukurssit on kantamista, kantamista, pakkaamista ja siinä välillä vähän purkamista ja opetusta. Ehkä hieman kärjistettynä, mutta kuitenkin. Viikonloppukurssit ovat kivoja, ihmiset innostuneita ja tunnelma tiivis. Ja valmista tulee ihan eri tahtiin, kuin silloin kun kokoonnutaan pariksi tuntia kerran viikossa. Toisille sopii ja toisille ei. Puolensa ja puolensa. Näitäkin täytyy nyt kovasti pohtia, kun ensi kautta kokoon laitetaan. Sopivassa suhteessa ilta- ja päiväopetusta, viikonloppukursseja ja tietysti niitä koko kauden jatkuvia ryhmiä. Vanhoja tuttuja ja uusia herkkuja... Toivomuksia vastaanotetaan!

Keskeneräistä herkuttelua

Yksi kurssi on ollut jo vuosia ohjelmassa ja uskon sen jatkuvan edelleen- Keskeneräiset! Se sai alkunsa siitä, kun teimme parina vuotena Qvidin-Minan villatakkeja ja suuri urakka jäi monelta vähän kesken. Jatkoimme Keskeneräisillä ja nyttemmin kurssilla valmistellaan kaikenlaista, mikä on jäänyt joskus kesken. Toki silloin tällöin myös aloitamme jotain uutta- eihän kurssi muuten saisi jatkoa. Kerran kuussa sunnuntai-iltapäivisin kokoonnumme ihmettelemään ja jatkamaan käsitöitämme. Niin kovin muodikkaat neulekahvilat ja lankabaarit ovat varmaan kuulleet meistä ja toiminnastamme. Katsokaa nyt tätäkin tämänpäivästä kuvaa - suklaakakkua ja pallohuivin virkkausta, aah!