Vino pino viisautta ei kulje päässä vaan kassissa
Kylläpäs taas on vierähtänyt aikaa viime kertaisesta. Opiston kurssit ovat hyvässä vauhdissa ja ehkä pieni viivytys tähän kirjoitteluun löytyy juuri sieltä. Auto on pakattu kirjoista, langoista, kattiloista (kiitos Eijalle Virttaalle) ja monenlaisista työvälineistä. Kangaspuita on kasattu pystyyn ja loimia kierretty tukille. Tiistai-iltana taisimme tehdä ennätyksen, sillä kiersimme Vesikoskitalon ehtookutojien kanssa yhteensä yhdeksän lointa tukille! Ei tätä ihan kahteen ja puoleen tuntiin tehty; kyllä alussa on joustava työaika ihan luontevaa. Ja kahvitkin juotiin välillä.
Juuttilankaa keltaisella kartiolla
Mutta kyllä näiden parin ensimmäisen viikon aikana on taas kädet kovilla. Kirjakassit painavat ihan julmetusti ja niitä on paljon. Kiertolaiselämää ja tätä piisaa. Vaikka joissain kokoontumispaikoissa olisikin paikka, jonne jättää tavaroitaan, se ei paljon auta kun samoja kirjoja, lehtiä tarvitaan seuraavina päivinä taas ihan jossain muussa ryhmässä... Mutta jouluun mennessä käsivoimat ovat hyvässä kunnossa eikä punttisalia tarvita.
Harmillisesti kädentaitoryhmiin kaikkiin ei ole tullut riittävää määrää opiskeljoita ja joitakin mielenkiintoisia kursseja on jouduttu perumaan. Olisi mukava, jos uuden kurssin alkajaisiksi löytyisi joustoa ja innokkaat opiskeljat saisivat levittää sanaa ystävilleen ja tuttavilleen. Näin opiston tarjontaankin tulisi uutta ilmettä mukavalla tavalla. Innolla odottamani Vanhat tekstiilit, vanhojen tekstiilien kunnostus ja huolto- kurssi löytää toivottavasti uuden foorumin ja asiasta innostuneet opiskeljat löytävät paikalle.
Komeamaksaruoho värittää kukkapenkkejä vielä pitkään
Uusi foorumi on itselläni opiskelu Kankaanpäässä. Niin monesti olen painokkaasti sanonut ja päättänyt lopettaa iänikuisen opiskelun, mutta ei; taas mennään! Joku tauti se varmaan on, kun itseään täytyy moisella kiusata. Mutta uuden oppiminen on niin mielenkiintoista, ja siihen kai meidän opistojemme suosiokin perustuu. Ja tietysti yhdessä tekemiseen.
Kaunis syysväri myös vapaapäiväänsä viettävän kottikärryn pinnassa...
Ei niin herkullista, mutta hyvät ruskean ja keltaisen sävyt
Kirstin virkkausta
Hirvikosken käsityökahvila aloitti vasta perjantaina. Mukava porukka oli taas koolla ja uusia opiskeljoitakin tuli paikalle. Aloittelimme rennosti sukan kutomisella ja mallien etsimisellä. Ja Kirstillä oli esittelyssä hauska virkkausmalli. Tukeva ja näyttävä tekniikka onnistuu pylväillä ja ketjusilmukoilla. Tästäpä upea laukku syysjuhliin, vaihtuvavärisillä langoilla, lurexilla, hapsulangoilla... Nyt mielikuvittelemaan ja kokeilemaan. Kirstin mallin ohella tutkailimme Omin Käsin-lehtiä 30-40 -luvuilta. Hauskaa, miten vanhat tekniikat tulevat uudelleen ja materiaalien vaihtamisella asettuvat tähän päivään kuin nenä päähän.
Sataa taas. Puinnit on vielä kesken...
1 kommentti:
Upeet kottikset!
Lähetä kommentti