Marraskuun juhlat ovat Antin-päivää vaille vietetty. Niin ja onhan siellä vielä Kaijankin päivät. Mutta loppu näkyy jo. Kohta käännetään joulukuu esiin seinäkalenterista ja viimeistään silloin täytyy olla myös kaikean maailman joulukalenterit valmiina luukkujen avaamiseen. Ken jaksaa muistaa viime joulukuuta? Silloin blogini eli kiivaasti joulukiireiden ja erilaisten suklaiden sekamelskaa. Tänä vuonna ajattelin ottaa taas teeman jokapäiväiseen kalenteriini. Mutta se on vielä salaisuus! Sen verran voin raottaa, että nyt se ei liity elintarvikkeisiin, ei ruokaan, juomaan eikä muihinkaan herkkuihin. Pieniä tutkimusretkiä se varmaan aiheuttaa ja jonkin verran päänvaivaa, mutta hauskoja hetkiä myös. Piristymistä vaatii kirjoittajalta, sillä tahti muuttuu aika tavalla. Mutta sitä odotellessa; sydämellistä joulun odotusta.
2 kommenttia:
Hieno juttu, on taas jotakin mukavaa odotettavissa ankeanharmaina aamuina :)
Wuhuu!
Lähetä kommentti