Menipäs viikot vauhdikkaasti. Neljän viikon paussi blogittamisessa on liian kauan. Mutta asioilla on tapana pakkautua kasaan ja kasan tasaiseksi lapioimisessa menee aikaa... Kun varhaisessa vaiheessa ilmoittaa kurssilaisille, että tunnit päättyvät marraskuussa, voi olla varma, että siitä alkaa ruuhka! Ihan mukavahan se on, että kutojilla riittää intoa taikoa ja valmistaa joululahjoja. Kiersimme uusia loimia tukka hulmuten, ettei vaan tule tyhjäkäyntiä myöskään joulun jälkeisille päiville. Olihan se nyt ihan kauhiaa, jos loppiansen jälkeen vasta voisi sukkulaan tarttua. Ihailtavaa innokkuutta.
Syksyyn on mahtunut kudonnan piiristäkin monenlaisia tapahtumia. Onnistumisia, vanhinkoja ja vaikka mitä. Tuulan kutoma pyyhekangas sai nimekseen "Maijan vahinko". Johtuu siitä, että minulle annettiin tehtäväksi ottaa pyyhekankaan rakenne ja siitä sitten työohje Tuulalle. Noh. Vaikka tykkäänkin kovasti tuosta mallinsovituksesta ja rakenteen selvittämisestä, nyt se ei oikein onnistunut. Lähdin arvailemaan ja siitä sitten syntyi tämmöinen vahinko. Mutta asiakas ja muu kutomon väki ihastuivat siihen ja siitä se sitten tuli. Oikeastaan lopputulos on parempi kuin piti.
Maijan vahinko, Tuulan kutoma
Synkeän ja sateisen marraskuun jälkeen saimme lumisen joulukuun. Hienoa, miten valoisuus lisääntyi ja nyt kun katselen ikkunasta ulos taivas on niin kauniin sininen ja kuusiaita on saanut lumisenhunnun. Joulumieli syntyy ihan itsestään. Kohta on ihan pakko jatkaa joulusiivousta, joka jäi harmillisesti kesken viime joulun alla. Eihän sitä nyt kaikkea voi ehtiä. Pakkasella voi viedä matot, ryijyt, raanut ja peitot päiväksi tuulettumaan. Ikkunan pesuun olisi ollut mahdollisuuksia koko marraskuun ajan, vaan eipä osunut innostus ja hetki ja suorittaja samaan aikaan samaan paikkaan. Selitys tämäkin.
Loppulankakimara
Mutta jos on kutomossa ollut kiirettä, ei kotona voi joka hylly olla pyyhitty. Tai siis voi, muttei meillä. Ja kynttilänvalo pelastaa monesti laiskan siivoojan. Leipomaan kyllä ehdin, siinä hermo lepää ja saa jotain hyvää aikaiseksi itselle ja perheelle. Joulumieli astui jo sisään eilen, kun tyttövauva käväisi kylässä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti