Leivoin aamulla, kirkonmenojen aikaan, ei olis pitäny. Ei tullu hyvä kakku.
Syötän sen kumminkin perheelle tännään.
Perheeseen kuuluu minä ja mun miäs - ensimmäisestä avioliitosta. Sitä on jatkunut jo 30 vuotta.
Pojat on jo lähtenyt pesästä, oli kuulemma jo aikaki, on nuarempi sanonu.
Oliskohan auttanu, jos olis osannu paremmin leipoo. Äh- tuskin ne sen takia lähti.
Olen muuten ihan varma, et kakku maistuu kauhian hyvälle kermajäätelön kans-
ehtoolla kun kattellaan jalkapalloo yhressä.
Hyvää viimeistä kesäkuun sunnuntaita!
1 kommentti:
Yks savolaenen tiältä onnittelloo entistä opettajjoosa kolomekymmenvuotisen soan johosta! Meillä se tul täöteen jo kaks vuotta sitte. Äet sano - tuoho kakkuus viittoon tässä - et pyhätyöllä ei o siunaosta... Mutta toesaalta, niihä se on tuon miehenki kanssa: ei se ulukonäkö vuan se sisältö ;)
Lähetä kommentti