Varsinainen kevät

Kevätnäyttelymme onnistui hyvin. Tarkoittaa siis sitä, että en hermoillut turhaan. Oli syytä ja haluan uskoa, että juuri hermoilun takia kaikki onnistui hienosti. Muutenhan joutuisi myöntämään, että hermoilu oli turhaa ja semmoiseen en alistu! Ja totta puhuakseni- saimme oikein paljon ja pelkkää hyvää palautetta. Jos ette päässeet katsomaan spektaakkelia itse paikalle, vilkaiskaapa Loimaan Lehden nettisivuille, siellä on 23 videoklipsiä näyttelystämme. Iloinen yllätys meillekin.
Tänä viikonloppua oli sitten vihon viimeiset kurssit tällä lukukaudella. Iloinen ja luova värjäysporukka kokoontui perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Ja valmista tuli ja ideoita sinkoili ees taas. Syntyi valmista, puolivalmista ja mahdottomasti jäi vielä toteutumistaan odottavia ajatuksia. Syksyllä tapaan ainakin osaa porukasta tilkkukurssilla jatkamassa upeita kankaita valmiiksi tuotteiksi.
Pitemmittä puheitta (olen juuri saanut 150 kuvaa käsiteltyä kameralta), tässä muutama otos kevätnäyttelystä.

Heimolinnan eteisessä tilkkupeitteoja

 

Kevään vihreää käsinsidotussa albumissa ja pellavaliinoissa

 

Aurinkovärjäystä ja kasvivärimaalausta

Puuvillainen dominoneule ja röyhelöhuivi

 

Kirjontaa, kudontaa, tilkkuilua ja haarukkapitsiä sulassa sovussa

 

Pöllöt toivottivat vieraat tervetulleiksi näyttelyymme

 

Tuoksuvat saippuat ovat kuin leivokset

Talven viemää

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Kylläpäs on aikaa vierähtänyt viimeisestä kirjoittelusta. Kiireen tai ajan puutteen syyksi on asiaa turha laittaa. Aikataulutus vaan on mennyt poskelleen. Puuhaa riittää opiston ryhmissä ja väliajoilla uusien ideoiden ja mallien tutkimiseen ja etsimiseen. Molemmat ruokkivat toisiaan. Latasin viime viikolla ihania virkkausohjeita netistä ja eilen pureuduin englanninkieliseen sanastoon. Koukku kädessä siitäkin selviää suurin osa. Mutta vaikeammat ohjeet taitaisivat olla suomeksikin ylivoimaisia...

Opettajalle on aina ilo, kun saa opiskeljat innostumaan. Tammikuun alussa aloitti tilkkuryhmässä opiskelja, joka ei ole koskaan tilkkuillut. Perustekniikoiden opettelua, leikkurin ja viivaimen käyttöä ja sen semmoista. Puhuttiin siitäkin, että toistoilla saa kehitettyä rutiinia ja välineet tulevat tutuiksi. No eikös tämä innokas ryhtynyt sitten leikkaamaan värjättyjä kankaita! Maanantaina hän ilmestyi paikalle ihanan värikkään tilkkupakan kanssa ja siitä sitten ryhdyimme yksissä tuumin kokoamaan väri-iloittelua luokan pöydille. Katso kuvat!

Tapasin tilkkuilijan eilen (tiistaina!) ja palat oli kuulemma jo ommeltu yhteen. 8x23 palaa on 184 palaa. Juupa juu. Onneksi keväällä on vielä värjäyskurssi, voidaan sitten täydentää väripalettia seuraaviin projekteihimme.

Tänään aurinko paistaa kauniisti ja lumipeite kimmeltää. Päivät ovat jo pidentyneet niin, että töihin lähtiessä on valoisaa. Kevät tulee taas kuhinalla. Maanantaina keskustelimme jo kevätnäyttelystä....

Koiran vaatteita ja uusia loimia

Haalari koiralle ?

Näinä aikoina joululahjavalmistelut ovat kuumimmillaan. Opena sitä saa olla kymmenien ja taas kymmenien joululahjojen synnytyksessä mukana. Viime viikolla saimme nauraa vedet silmissä, kun kuvittelimme sitä onnellista koiraa, joka saa kuvassa olevan villahaalarin! Kuvassa haalari on vielä vähän kesken, olkaimet on ompelematta, mutta puntit näyttää jo melko valmiilta. Koukkuamalla tehty koirahaalari on varmaan jouluaattona pikkukoiran paras joululahja. Haluaisimme kovasti nähdä "kotivideon" siitä, kun haalaria puetaan koiralle...

Puista pois ja uutta tilalle

Keskiviikkona Vesikoskitalon kutomossa valmistui kaunis juutti-paperinarumatto. Tuskin on tuoli jäähtynyt edelliseltä kutojalta, kun uutta lointa ryhdyttiin laittamaan. Tällä kertaa pöytäliinaloimi merseroidusta puuvillalangasta. Opiston ryhmät jäävät joululomalle ja seuraavan kerran kokoonnutaan vasta tammikuussa Loppiaisen jälkeen. Mutta ei kutojia sillä lailla voi jättää - ilman loimia! Ei tietenkään. Nyt kovalla kiireellä jokaiselle riittävästi puuhaa tammikuulle asti. Ihmeellistä kyllä nämä opiskeljat ehtivät tehdä ne piparit ja tortut, siivoukset ja askartelutkin vielä ihan ajoissa. Ajankäyttö on taitolaji.

Mutta vielä tapahtuu opistollakin. Joulupajat esittäytyvät ensi viikolla ja ainakin Laaksosen Päivin Jouluisia tilkkutöitä-kurssilla on vielä tilaa. Ihania uusia ideoita tilkkuiluun luvassa, ehtisinpä mukaan itsekin! Korttipajaankin taitaa vielä mahtua, mutta saippuat ja enkelit ovat jo täynnä.

Joulukalenterin ensimmäinen luukku on tänään avattava, pitänee vain ensin löytää se yläkaapista. Siellä jossain on sellainen kestoversio, jossa on jokaiselle päivälle mietelause. Mutta nyt ei ehdi. Ehkä sitten ehtoolla töitten jälkeen. Se onkin parasta mietelauseaikaa... Hyvää joulukuuta kaikille.

Syystuulia Loimaan työväenopistolla

Upeita hopeakoruja viikonlopun kurssilta

Niinkuin hyvin tiedetään kansalais- ja työväenopistot tarjoavat kaiken ikäisille ihmisille monenlaisia harrastusmahdollisuuksia työkautensa aikana. Monipuolisen tarjonnan mahdollistavat osaavat opettajat, jotka useimmiten tekevät työtään sellaiseen aikaan kun varsinkin työikäinen väestö ja opiskelijat ovat vapaalla. Iltaisin ja viikonloppuisin. Opistoissa on hyvin palkitsevaa työskennellä, yleensähän opiskelijat tulevat ryhmiin omasta vapaasta tahdostaan ja intoa puhkuen. Silloin on opettajankin helppo olla innostunut ilta illan jälkeen.

Vaikka olosuhteet ovat usein kaikkea muuta kuin loistokkaat, luovuudella ja joustavuudella pärjätään monenlaisista ongelmista. Lisäksi tarvikkeet, apuvälineet ja tilat asettavat rajoja- joita tarpeen tullen ja kekseliäästi voidaan murtaa. Viime viikonlopun kasvivärikurssilla oli tarpeen luovuus, verkostoituminen ja hyvät suhteet. Luovuutta kasvisoppien keitossa, verkostoituminen kattiloiden ja keittolevyjen lainaamisessa ja hyvät suhteet päivystävään kaupungin tekniseen, jotta sähköt saatiin taas toimimaan.

Rautaputki ja lupiinit keittymässä

Vaikka kuinka olemme yrittäneet olla positiivisella mielellä, nyt alkaa hermostuttamaan todella. Olemme joutuneet luopumaan yli puolesta toimitiloistamme Taidetalon tullessa yläkertaan. Sen lisäksi joudumme työskentelemään ja tarjoamaan laadukasta opetusta keskellä remonttia. Tai paremminkin purkutyömaata. Miten onkaan sydäntäsärkevää toivottaa opiskelijoita tervetulleeksi kurssille, kun heidän on ensin tarvinnut kulkea remonttimiesten jättämien roskien läpi ahtaisiin tiloihimme. Anteeksi pyydellen ja varovaisuutta kulkemisessa kehottaen. Sitä se nyt on, ja tulee kuulemma vielä olemaankin. Pitääkö sattua isompi vahinko, ennekuin herätään huomaamaan miten vaarallinen opisto tällaisenaan on?

Tervetuloa opiskelemaan!?

Siis mitä? Kaatopaikka vai opistomme sisääntulo?

No niin. Nyt tuli sanottua, mitä on kauan mielessä pitänyt. Tämän päivän Loimaan Lehti kirjoitti myös aiheesta. Toivomme kuulevamme opiskeljoidenkin mielipiteitä. Opistotaloa käyttää viikottain satoja ihmisiä. Miten on Taidetalon kanssa?

Onnea tyttövauvalle!

Mutta on meillä ihan mukavaakin. Tämä kattaus oli tarjolla pari viikkoa sitten kun eräs uppo-uusi isoäiti tarjosi tilkkuryhmälleen muumilimsat ja Geishat! Silloin ei muistella ikäviä. Tällä kaudella ajattelin laskea, kuinka monta lastenlasta ryhmäläisilleni syntyykään. Neljän viikon aikana on syntynyt neljä pienokaista! Ihanaa aikaa uusille mummeille ja mammoille. Me muut vaan ihmetellään, miksi se vauvan kakkakaan ei haise pahalle....

Tervetuloa Hirvihoviin

Keramiikkaa Satun ohjauksessa

Nyt on ihan loistava tilaisuus tulla tutustumaan Loimaan seudun harrastusmahdollisuuksiin ihan konkreettisesti. Sinua varten -messut alkavat huomenna perjantaina klo 9 ja jatkuvat ihan ilta seitsemään saakka. Ja että ihan kaikilla olisi mahdollisuus tulla katsomaan Loimaan seudun monipuolista tarjontaa, messuille pääsee myös lauantaina klo 10-16. Messut järjestää Loimaan kaupungin vapaa-aikapalvelut ja tapahtuma on sekä yleisölle että näytteilleasettajille ilmainen. Nyt on uusi harrastus todella helppo löytää.

Oppimisen iloa työväenopistossa - aikuisten oikeesti

Ja siitä päästäänkin asiaan! Eli opistomme esittäytyy messuilla ja sinulla on mahdollisuus ilmoittautua kursseillemme myös paikan päällä. Molempina messupäivinä osastolla on kurssien opettajia paikalla ja voit kysellä lisää.

Nalleja, kirjansidontaa, punontaa ja klipsuja

Perjantaina ovat paikalla jouluisten tilkkutöiden, punonta kurssin, taideaineiden ja kudonnan opettajat. Lauantaina ovat paikalla myös nypäyksen ja kirjonnan sekä klipsukurssin opettajat.

Nokkossoppaa ja ruostevärjäystä

Nokkoskeitos ja pihlajapastaa

Kuvassa ei ole mitään syötävää. Isommassa kattilassa keitetään nokkosia ja siitä saadaan väkevä väriliemi. Kun väriliemeen lisätään vielä puretus- ja paksunnosaine, saadaan pasta. Ei siis ollenkaan syötävää makaroonia vaan painopasta, jolla sitten maalataan ja painetaan kuvioita kankaalle. Näin nämä termit mukavasti sekoittuvat. Kun värilemiä, pastoja ym. säilytetään on syytä varmistaa, että merkitään purkkien päälle "ÄLÄ SYÖ". Tosin eivät ne kovin herkullisilta ja houkuttelevilta näytä eivätkä tuoksu. Kesällä näitä hommia on mukava tehdä ulkosalla ja auringonpaisteessa.

Naapuriin päin oleva pyykkiteline on aina riski. Oma pyykkitelineeni on vain yhden naapurin nähtävissä ja hän on tottunut ja ymmärtää erinomaisen hyvin. Milloin siellä roikkuu matonkuteita, lankavyyhtejä, kangasriekaileita ja nyt tänä kesänä näitä kasviväreillä painettuja ja maalattuja kankaita. Muutamia ruostevärjäyksiä ja värjäyskokeiluja on ollut myös pyykkinarunäyttelyssäni.

Tappausteline ahkerassa käytössä

Kesämatot pesussa ja muutenkin kotisiivous taitaa olla kesälomalla. Mutta erinomaisen painopöydän voi taikoa vanerilevystä ja matontappaustelineestä. Mukavaa tuntienvalmistelua syksyn maalaus-ja painokurssille. Jatkukoon hyvät kesäkelit vielä pitkään!

Näyttelyn jälkeen

Sininen nurkkaus

Näyttelymme on onnellisesti ohi ja vierailijoita kävi paljon. Kiitos kaikille, jotka lainasivat työkauden aikana tekemiään töitä näyttelyyn. Tänä vuonna teimme suuntaa antavan laskelman näyttelytavaroista. Taulut, keramiikat, piirrokset, posliinit, lasit, tekstiilit ym laskettiin ja komeaksi loppusummaksi saimme 1200 esinettä. Voitte vaan arvata, että esillelaittaminenkin vei aikansa. Onneksi saimme rakentaa näyttelyn omaan taloomme ja maanantaista torstaihin saakka. Loppujen lopuksi urakka oli kuitenkin valmis ennätysajassa, sillä jokainen tavara oli löytänyt paikkansa jo klo 18 torstaina!

Vaaleanpunaista herkistelyä

En laskenut kuinka monta nallea näyttelyssämme oli, mutta jokainen löysi turkinvärinsä mukaisen paikan. Jaanan Taika-nalle ja Kristiinan vaaleanpunainen tyttönalle istuivat tyyriinä koko näyttelyn ajan Heleenan tilkkupeitolla.

Steinernuket luokkakuvassa

Taidokas kirjontatyö kotitalosta ja kodikas raitaliina

Tänä vuonna teimme näyttelystä hieman erilaisen. Halusimme yhdistellä erilaisia töitä enemmän ja etsimme värikokonaisuuksia. Tässäkin kuvassa on tuotteita kirjansidontakurssilta, kudontaryhmästä, kirjontakurssilta ja risutöitä. Uskomatonta, miten monen eri huushollin töitä pitää saada sopimaan yhteen ja silti näyttämään hyvältä. Palautteesta päätellen onnistuimme aikas hyvin.

Housuista voi tulla kassi

Kierrätys-sana on vähän pannassa tässä blogissa, mutta onnistuneita uudistuksia ja ideoita näyttelyssä näki paljon. Tämän kassin idea on lähtenyt housuista ja onnistuneesti on kaikki taskut ja niitit käytetty hyväksi. Ja taustalla farkuista kudottu räsymatto.

Virallinen näyttelyvalvojamme

Nallekurssin tuotoksia on tämäkin otus. Ihana koira, jonka häntään, takajalkoihin, päähän ja korviin tulivat nivelet! Ja kaikki liikutettavia. Koiran emännällä on kotona samanlainen ihan elävä "Cocceri". Tämä haukku istui kauniisti koko näyttelyn ajan betonisen pöytälevyn päällä.

Violettinurkkaus

Violettinurkkauksen paitamekko oli ennen vanha lakana, joka ensin värjättiin ja sitten ommeltiin. Näyttelyn ajaksi se sain olalleen Ailan hartiahuivin. Se on se merkillin sidos, jonka plokkasin ameriikan nettisivuilta. Pyysalon sidosoppiin en ole vielä rakennetta verrannut, mutta pitkällisen pähkäilyn tuloksena tuli sitten upeita huiveja. Materiaalina on villaa, merinovillaa- untuvanohutta... Taustalla toisen Ailan villa-videonauhamatto.

Väriä ja valoa

Vesikoskitalon kutomo kylpee auringonpaisteessa

Valo tulvii ikkunoista sisään ja piristää mieliä. Viikonlopun värjäyskurssi jatkuu vielä huomenna ja hienoja tuotoksia näkyy sitten seuraavana viikonloppuna näyttelyssämme. Piristystä saa myös ihanista kukkakimpuista- kiitos tilkkutytöille ja lankaprinsessoille!

Väri-iloa

Jaana on erikoistunut tutkivaan otteeseen värjäyskurssilla. Vieläkään hän ei lannistu, vaikka lumivärjäyksemme ei ihan toivottua tulosta olekaan tuottanut... Iloa ja naurua on kyllä riittänyt, kun tarkkojen mittausten ja päätelyiden jälkeenkin kankaat hohtavat valkoisena! Tutkimukset jatkuvat edelleen.

Keväinen TIPTAP-liina ja prinsessakimppu

Shiborivärjäys on onnistunut kuitenkin aivan mallikkaasti kaikilla värjäreillä. Kieputuksia ja sitomisia voi tehdä puupalikoiden ympäri ja miksei myös viskipullon peltipakkauksen ympärille. Jack Daniels taipuu niin moneen makuun!

Shibori-pyörityksiä

Värjäyskuvia

Tästä se lähtee

Viime viikonlopun värjäyskurssin kuvasaalis on nyt nähtävillä. Ensimmäisenä komea pullorivistö reaktiivivärejä. Sekoittelimme kylmiä ja lämpimiä sinisiä, punaisia ja keltaisia. Tuloksena oli sattumia, suunniteltuja ja kaikkea siltä väliltä. Yllätyksiä paljon mutta melkein kaikki iloisia. Kastovärjäyksen lisäksi kokeilimme lumivärjäystä, aurinkovärjäystä, maalaamista, mikrovärjäystä ja dippausta.

Oranssia pussivärjäystä

Kastorypytystä ja sattumaa

Värjättyä lunta

Silkkihuivi, josta tuli sittenkin huippuhieno!

Lakanan uusi väritys

Tilkkuilijan pikkupurkkivärjäystä


Sattuman opettamaa

Kurssimme jatkuu vielä tämän viikonlopun ajan ja ehdimme vielä tehdä monen monta juttua. Kankaanapainosta ja saippuanteosta kuulette vielä lisää tuonnempana.
Vauhti tiivistyy ja näyttely lähestyy. Sain tällä viikolla ihania kukkia joista riittää väri-iloa kotona pitkäksi aikaa-Kiitos! Lisäksi virttaalaiset muistivat erityisen hauskalla tavalla antaessaan tämmöisen melko koomisen näköisen kukka-asetelman! Mitäs tykkäätte? Kortissa luvataan, että hyvällä hoidolla tästä voi tulla jotain (?). Lupaan ottaa bataatistani heti uuden kuvan, mikäli se ilmoittaa olevansa hengissä ja tekevänsä silmuja... Hauskaa ajanviihdettä meille kaikille.

Kasvun ihmettä odotellessa

Tilkkumetsä ja lumikenttien kutsu

Kojontuvan pihalla tiistaina 29.3.2011

Vaihteleva sää. Aurinkoa ja lumituiskua vuorotellen. Kevät antaa vieläkin vaan odotuttaa. Kalenteri kertoo, että olemme siirtyneet kesäaikaan, aprillipäivän on huomenna, mutta kuravettä ei vielä ihmeemmin näy. On vain hanget korkeat nietokset. Uskomattomia tuiskuja vielä viime viikollakin. Kojonkulmalta palatessa jouduimme kiertämään pikkutietä lumilingon perässä. Kiitos Sirkulle ja Kirstille, kun johdattivat yllättäen kotiseutukierrokselle Annisentien kautta Hirvikoskelle.

Leikattavaa norjalaista 9,5 metriä

Onneksi kevät-tohinat jatkuvat kuitenkin käsityöryhmissä. Kutojat lopettelevat loimiaan ja tilkkuihmiset tikkaavat kuin viimeistä päivää, jotaa työt valmistuisivat kevätnäyttelyyn. Norjalainen nukkamatto on meidän alueemme hittituote ollut jo monia vuosia. Aina tulee uusia kutojia ja aina löytyy niitä "loppulankoja", joita on hyvä kutoa norjalaiseen. Kevätnäyttelyssä nähdään taas upeita väriyhdistelmiä ja tyylikkäitä tuotteita jokaisesta ryhmästä ja toivottavasti jokaiselta innokkaalta opiskelijalta.

Räsymattojen suosio on aina ollut taattu ja sitä on tukemassa myös Sarka-museolle koottu Tarinamatto-näyttely. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Vanhojen räsymattojen lisäksi näytteillä on myös virolaisen tekstiilitaiteijan Monika Järgin suunnittelmat ja Loimaan ammatti- ja aikuisopiston opiskeljoiden kutomat modernit matot. Näyttelyajat voi tarkastaa Suomen Maatalousmuseo Saran sivuilta.

Tilkkumatto-tilkkumetsä

Suloinen ja maailmaa nähnyt tilkkumatto oli myös esillä näyttelyssä. Moni muistaa näitä mattoja lapsuudestaan. Mattoon voi piilottaa ja säilyttää räsyiksi leikkattuja muistoja. Lasten vaatteet, äitiysvaatteet (yleensä näistä riittää paljon materiaalia), farkut, verhot ja lakanat ovat erinomaista mattomateriaalia. Turha hälinä ja vouhotus kierrätyksen ympärillä on ihan pullamössöä verrattuna vanhan kansan viisauksille. Räsymatto on aito asia ilman keksittyjä teemoja tai tarkoituksia. Oho. Tulipas paasattua. Käykää tutustumassa Tarinamattoja Saviseudulta, mattoterveiset Tallinnasta näyttelyyn, kyseessä on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n hallinnoima Tarinamatot -hanke, joka on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa.

Tapahtumia ja tilkkuilua

Maijan 65 jo-joa

Opistojen työkausi alkaa olla loppupuolella ja kevätnäyttelyt lähestyvät. Loimaan työväenopiston kevätnäyttely opistotalossa on avoinna yleisölle pe-su 15.-17.4. Tuohon mennessä valmistuu vielä monta työtä. Viimeistelyt on kovaa vauhtia menossa. Samaan aikaan suunnitellaan seuraavaa työkautta. Pieni palaveri Tiinan ja Leenan kanssa tiistai-aamulla oli onnistunut. Ohjelmaan saadaan sopivasti uutta ja myös vanhat hyvin toimivat ryhmät jatkavat.

Tilkkuruutuja ryhmätyössä

Tilkkuryhmässä valmistuu ryhmätyönä torkkupeitto. Peiton lopullista osoitetta ei vielä tiedä kukaan, mutta yhdessä tekemisessä on varmaan sama meininki kuin ameriikantädeillä, kun he kokoontuvat viikottain ja tikkaavat peittojaan. Tummat ja vaaleat kaitaleet vuorottelevat ja lopulta muodostuu ruutupintaa, yllättävien värien yhdistelemistä ja yhteistä hauskaa.

Ruuduista ruusuja

Erja sommittelee pienenpienistä tilkkuneliöistä ruusukuvioita. Tilkkupalan koko on 2,5 cm ja sommittelupiirros löytyy ristipistomalleista. Onneksi tilkkutöissä on niiiin monta eri tyyliä, että varmasti jokaiselle löytyy sopiva tapa työskennellä. Joskus sitten voi käydä niin, että ehtoo menee purkamiseen, mutta entäs sitten. Sekin on mukavampi tehdä porukassa, jossa on hauskaa.

Tämän kuvan arvoitus selviää kevätnäyttelyssä

Ja sitten vielä se Väv-messut Boråsissa. Opisto ja Matka-Viitala järjestävät yhdessä upean reissun syyskuussa. Laivalla ja bussilla matkaamme läpi eteläisen Ruotsin ja näemme maisemia ja muutakin Ruotsia kuin Tukholman sataman. Kaksi hotelliyötä Ullrichehamnissa ja kaksi messupäivää! Lisäksi kiertoajelu seuraaviin kohteisiin: Ljungberg textiltryck, Rydals Museum ja Ateljé Westragothia. Ilmoittautumisia ja tiedusteluja osoitteissa: maija.muhonen@loimaa.fi ja www.matkaviitala.fi . Aiheeseen voi tutustua myös osoitteessa www.svenskavav.com
Ja sitten vielä! Taitaa olla 3000 lukijan raja lähellä. Kiitos vaan teille aiheista ja kommenteista. Jatketaan.