Näitä vanhoja hienoja joulukortteja on sen verran, että täytyy kovin tarkkaan miettiä mikä kortti kullekin päivälle sopii parhaiten. Tänään meillä oli Jouluiloa. Syötiin jouluisesti ja avattiin muutama paketti. Pienin osanottaja on ihan hilkulla, että ottaa ensimmäisiä askeliaan. Mikä sen ihanampaa kuin seurata ihmisen alkua, joka nousee ja pyllähtää, nousee ja pyllähtää ja.... Ottaa opikseen ja lopulta hoksaa, miten oma keho oikein toimii ja liikkuu. Viikossa tapahtuu paljon ja uusi vuosi alkaa varmaan jo varmemmin askelin.
Sitä se on. Nousua ja laskua, pyllähdyksiä, unohduksia ja uudelleen yrittämistä. Näillä perusasetuksilla taidetaan selvitä useampi vuosikymmen. Vauvasta vaariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti