23. joulukuuta 2020

23. luukku

 

No nyt alkaa olla jo kiire! Jos meinaa jouluksi. 

Ihan niin kuin joulun jälkeen ei olisi mitään. Ja kun oikein ajattelee, niin silloin vasta onkin. On joulurauha, ehtii ajatella, nauttia hyvästä ruuasta, hidastaa vielä hetkeksi ennen kevään touhuja. Joulun jälkeen alkaa valon aika pidentyä ja ennenkaikkea terveellinen elämä.

Kinkut ja loorat on syöty, juustot ja suklaat herkuteltu, oluet ja glögit juotu viimeistä tippaa myöten. Ja sitten alkaa tipaton, suklaaton, laktoositon, rasvaton ja melkein mauton tammikuu. Sitä jatkuu- ehkä viikon tai parhaassa kaksi viikkoa. Sitten tulee väsy, kyllästyminen, ärtyminen ja yksinkertaisesti vaan -nälkä.

Turha sitä on hötkyillä johonkin suuntaan, tilaan tai oloon. Ollaan armollisia itsellemme ja toisillemme. Pysytään terveinä ja huolehditaan toisistamme kohtuudella.

"Jos aataminpäivänä sataa lunta tai vettä, niin se merkitsee, että toukokuussa sataa vettä ja on lämmin, mutta jos on kova pakkanen ja selkeä, niin toukokuussa on vielä pakkasia." - Alastaro

... ei ole pelkoa toukokuun pakkasista meillä...

Ei kommentteja: