Jokaisella valitulla suklaalla täytyy olla merkitys tai tarina. Tämä tarina on jostain kaukaa, 70-luvulta. Oripään-Pöytyän kunnallinen keskikoulu oli voimissaan. Peruskoulusta ei ollut tietoakaan ja koulukiistat olivat vasta tulossa.
Koulussa piti aina tehdä jotain semmoista, mikä oli kiellettyä. Me valitsimme melko kesyn tavan rikkoa sääntöjä: kävimme välitunneilla Äären Einon sekatavarakaupassa puolen kilometrin päässä ostamassa karkkeja (ja jotkut jopa tupakkia). Suosikkeja olivat mm. salmiakkijauho, merkkarit ja chewitsit.
Muistan tuon kaupan hyllyt, veikkauspöydän ja kukkakomeron... silloin oli myynnissä nykyistä Daimia muistuttava kahden suklaapalan pakkaus ja muistelin, että sen nimi oli Jet-Set. Semmoinen kaksoispakkaus. Suklaalla kuorrutettu mantelinen herkkupala!
Mutta nyt siis on tyytyminen Daimiin. Muutama vuosi sitten sekin taidettiin kirjoittaa Dajm.
Muisti voi pettää ja maku voi muuttua, mutta suklaa on ikuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti