Tänään oli pakkaspäivä. Liukasta ja vähän talvistakin. Ruohikko on peittynyt osaksi jo lumesta, mutta hohtavia hankia tai lumikinoksia voi vain haikailla. Mutta ennen vanhaan oli toisin. Marraskuu oli jo talvea ja sitä piisasi maaliskuulle asti. Joulusiivoukset tehtiin pakkasella ja seiniltä otettiin ryijyt ja vietiin pakkaseen raikastumaan. Hankipesukin oli joskus kauan sitten mahdollista näilläkin leveysasteilla. Vaan toisin on nyt. Jos ei ole hankea, niin ainakin pakkanen kannattaa käyttää hyväksi kodin siivousurakassa. Vuodevaatteet, tyynyt, peitteet, shaalit, raanut ja ryijyt raikastuvat pakkaspäivänä ilman suurempia tamppaamisia.
Kuvassa on aukeama U.T. Sireliuksen Suomen ryijyt-kirjasta. Olen ostanut sen ihan itse ja se lienee näköispainos vuoden 1924 kirjasta. Kiitossanoissaan U.T. Sirelius kertoo, että "---maan hallitus 1923 myönsi kirjan painatusavustukseksi 75,000 Smk. ja sittemmin väritaulujen tullauksesta aiheutuvien menojen peittämiseksi 25,00 Smk."
Tämä nyt on vaan semmoinen kirja, joka pitää kutojalla olla. Liekö enää saatavillakaan, mutta tarttukaa tilaisuuteen jos löydätte! Sisältää 93 väritaulua ja 334 tekstikuvaa!
Pieni ote:
Tavallisissa poljentakankaissa on koristeiden teknillisenä pohjana eriväristen loimi- ja kudelankain risteily, toisin sanoen loimilankain niisitys ja se sääntöperäinen poljenta, mikä määrää kudelankain sijoituksen. Olkoonpa, että nämä tarjoavat suurtakin vaihtelua, aina kuitenkin muodostuu kuositus tässä tapauksessa rytmilliseksi: määrättyjen välimatkojen päästä toistuvat samat kuviot tai kuvat. Toisin on ryijyjen.
U.T.Sirelius, Suomen ryijyt, tekstiilihistoriallinen tutkimus. Kansallistuote Oy. Erka-kirjat Helsinki.
Vammlan Kirjapaino Oy 1988.
ISBN 952-90013-9-8
Voi miten kaunista tuo kieli onkaan, teknillinen, sääntöperäinen, kuositus, rytmillinen. Näillä sanoilla ihan tavalliset asiat kuulostavat melkein runolta!
Pakkaskelit jatkukoot!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti